Lähes joka kolmas kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK teetti kyselyn vuonna 2019 suomalaisten työntekijöiden kokemasta työpaikkaväkivallasta.  Kyselyssä kysyttiin mm. onko työpaikallasi esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai fyysisen väkivallan uhkaa viimeisen kolmen vuoden aikana. 32 % vastasi tähän ”Kyllä”.

Melkein joka kolmannes työntekijä on siis joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. Tämä on erittäin huolestuttava ilmiö.

Erityisesti yksin, pienissä työpaikoissa tai yöllä työskentelevät ovat suuressa riskissä. Kaikkein riskialtteimpia aloja kokea työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa ovat Väkivalta työssä – sivuston mukaan:

  • turvallisuusala (mm. vartijat, järjestyksenvalvojat, poliisit)
  • terveydenhoitoala
  • sosiaali- ja työvoimapalvelut
  • hotelli- ja ravintola-ala
  • kuljetusala
  • kaupanala
  • opetusala

Pelkästään väkivallan uhka on kuormittava tekijä

Jatkuva pelko mahdollisesta väkivallasta kuormittaa henkisesti. Työntekijä saattaa joutua olemaan jatkuvasti varpaillaan, mikä on omiaan aiheuttamaan uupumusta ja stressiä.

Vaikkei omalla työpaikalla olisikaan sattunut vielä mitään, niin jo tieto toisessa työpaikassa sattuneesta tilanteesta voi myös aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Omista tuntemuksistaan täytyy päästä keskustelemaan joko esimiehen kanssa tai työterveydenhuollossa.

Työhyvinvoinnista on huolehdittava, koska pahimmassa tapauksessa jatkuva kuormitus voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Väkivaltatilanteisiin valmistautuminen parantaa valmiuksia selviytyä niistä

Vähimmäisvaatimukset työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi määrittele työturvallisuuslaki.

Työnantajan tulee tehdä riskien arvio työpaikan väkivalta- tai uhkatilanteista. Sen pohjalta työnantaja järjestää työntekijöille tarvittava perehdytys ja kirjalliset toimintaohjeet tilanteisiin.

Riskien arviossa ei välttämättä onnistuta kattamaan kuitenkaan jokaista tilannetta. On tärkeää, että jokainen työntekijä tekee ilmoituksen huomaamastaan mahdollisesta vaaratilanteesta tai tapahtuneesta tilanteesta.

Kun tilanteet tunnistetaan etukäteen, niihin varautuminen on helpompaa. Varautuminen väkivalta- ja uhkatilanteisiin parantaa työntekijän valmiuksia toimia tilanteessa sen vaatimalla tavalla.

Jos työntekijä on joutunut kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa, työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijälle jälkihoitoa tapahtuneen käsittelemiseksi.

Koko työyhteisö vastuussa työpaikan turvallisuudesta

Vaikka työturvallisuuslaki määrittelee vähimmäisvaatimukset työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi, koko työyhteisö on yhdessä vastuussa turvallisuudesta työpaikalla.

Toimivassa työyhteisössä kukaan ei koe henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työyhteisön sisällä. Esimiesten on puututtava epäasialliseen käytökseen heti, kun tieto siitä tulee heille. Sama koskee myös työkavereita. Jokainen ihminen ansaitsee turvallisen työpaikan.

Uhkatilanteisiin voi varautua kouluttautumalla

Sec and Safe Solutions Oy järjestää Uhkatilanteiden hallinta – kursseja, joiden tarkoituksena on opastaa ihmistä varautumaan ja kohtaamaan uhkaavia tilanteita töissä.

Koulutus on tarkoitettu työntekijöille ja työnantajille, joiden työpaikoilla on vaara joutua työpaikkaväkivallan kohteeksi. Koulutus sopii kaikille asiakaspalvelun parissa työskenteleville.

Koulutus sisältää seuraavat aihealueet:

  • Häiriökäyttäytymisen taustatekijät
  • Oma käyttäytyminen ristiriitatilanteessa
  • Uhka- ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy
  • Toiminta vaaratilanteissa ja vaaratilanteiden jälkeen
  • Stressireaktio
  • Käytännön harjoitteet
  • Jälkihoito ja raportointi

Lisää koulutuksesta voit lukea tästä.

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä Super– ja PAM-ammattiliittojen sivuja, Väkivalta töissä, Työturvallisuuskeskuksen, Työsuojelu.fi:n sekä STTK:n sivustoja.

Kuva: Pexels.com

Kirjoittaja on Sec and Safe Solutions Oy:n korkeakouluharjoittelija.