Työn jatkuva henkinen kuormitus voi pahimmillaan viedä työkyvyn

Jokainen voi kokea työssään henkistä tai psykososiaalista kuormitusta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan organisaation, johtamisen, työn suunnittelun, työtehtävien, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia sekä piirteitä, jotka vaikuttavat työntekijään.

Sopiva ja hallittu kuormitus voi edistää työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä. Haitallisen kuormituksen minimointi ja ennaltaehkäisy ovat tärkeä osa työturvallisuuden ylläpitoa ja aiheesta puhutaan esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutuksessa.

Pitkään jatkunut henkinen kuormittavuus voi johtaa työuupumukseen, jos siihen ei osata ajoissa tarttua. Työuupumus voi taas pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Kuormittavia tekijöitä on monia erilaisia

Psyykkiset kuormitustekijät ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat ristiriidan työn vaatimusten ja työhön vaadittavien voimavarojen välillä. Sosiaaliset kuormitustekijät ovat työyhteisön ja asiakkaiden kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyviä.

Psyykkisiä kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  •  jatkuvat muutokset työssä ja pitkään jatkunut epävarmuus
  • liian tiukat aikataulut ja työn liiallinen määrä, mikä johtaa työn tekemiseen vapaa-ajalla
  • työtehtävien vähyys tai työtehtävien positiivisen haasteen puute, jolloin itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen puuttuu
  •  jatkuvat keskeytykset
  • palautteen puute

Sosiaaliset kuormitustekijöitä voivat olla esimerkiksi:

  • työyhteisön sisäiset ongelmat ja ristiriidat
  • yksintyöskentely ja liiallinen eristyneisyys työyhteisöstä
  • vaikeat asiakastilanteet ja asiakasväkivalta
  • huono tiedonkulku yrityksessä
  • kokemus epätasa-arvosta ja epäasiallisesta kohtelusta työssä

Jos tunnet tai epäilet tuntevasi haitallista kuormitusta työssäsi, keskustele asiasta mahdollisimman pian työnantajasi eli lähimmän esimiehesi kanssa.

Työnantajan ja esimiehen tulee olla tietoisia työn kuormittavista tekijöistä

Työnantajan ja esimiesten tehtävä on seurata työyhteisön tilaa ja ennaltaehkäistä liiallista työkuormitusta. Hyvä esimiestyö ja johtaminen ovat ensisijaisen tärkeitä taistelussa haitallista kuormitusta vastaan.

Hyviä keinoja huomata haitallista työkuormitusta on pitää säännöllisiä kehityskeskusteluja ja henkilöstökyselyjä. Työnantaja voi myös hyödyntää työpaikan työterveyshuoltoa asiantuntijana psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi.

Esimies voi havaita työntekijässään muutoksia kuten sairauslomien lisääntymistä, työn laadun heikentymistä, vetäytymistä tai käytöksen muutosta, mitkä voivat viitata haitalliseen työkuormitukseen. Työntekijä voi myös itse tulla kertomaan haitallisesta kuormituksesta, jolloin esimiehen on kuunneltava ja otettava tosissaan työntekijän huoli aiheesta.

Mitä pitää tehdä, jos epäilee kärsivänsä haitallisesta kuormituksesta töissä?

Jos tunnet tai epäilet tuntevasi haitallista kuormitusta työssäsi, keskustele asiasta mahdollisimman pian työnantajasi eli lähimmän esimiehesi kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet pienentää kuormituksen aiheuttamia haittoja.

Kerro esimiehellesi mahdollisimman tarkkaan mikä tai mitkä asiat aiheuttavat kuormittumista. Näin esimiehesi on helpompi ottaa selville kuormittumista aiheuttavat tekijät ja etsiä ratkaisuja tilanteeseen.

Joskus kuormittavan tilanteen kertominen voi olla haastavaa, kun ei tiedä mitä tilanteesta kertoisi. Apuna voi käyttää Työsuojelu.fi-sivustolta löytyvää ”Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta” – lomaketta. Voit täyttää lomakkeeseen ”Työntekijän ilmoitus”- kohdat ja viedä lomakkeen työnantajallesi, joka täyttää hänelle varatut kohdat. Lomakkeessa on viimeiseksi kohta, jolla varmistetaan, että sinä ilmoituksen tekijänä saat tietoon toimet, joihin on ryhdytty ongelman ratkaisemiseksi.

Jos tilanteen kertominen esihenkilölle on vaikeaa, voit kertoa kuormittumisesta työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. He vievät asian eteenpäin.

Älä jää haitallisen kuormituksen alle yksin vaan hae apua tilanteeseen ajoissa.


Tekstissä on käytetty lähteinä Työturvallisuuskeskus– ja Työsuojelu.fisivustoja.

Kuva: Pexels

Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija, joka joutui vaihtamaan alaa, kun ei huomannut ajoissa edellisen ammatin kuormitustekijöitä.