Työturvallisuuslaki on suomalaisen työelämän selkäranka. Sen perimmäinen ajatus on yksinkertainen ja samalla äärimmäisen tärkeä: varmistaa, että jokainen pääsee työpäivän päätteeksi kotiin terveenä ja turvallisesti. Kyse ei ole turhasta byrokratiasta, vaan fiksusta ennakoinnista, jolla pyritään estämään työtapaturmat ja ammattitaudit jo ennen kuin ne edes syntyvät. Tämä laki koskee lähes kaikkea työtä Suomessa ja asettaa selkeät pelisäännöt sekä työnantajille että työntekijöille.
Työturvallisuuslaki on työpaikan perusta
Usein laki nähdään vain nippuna pakollisia velvoitteita. Kannattaa kuitenkin ajatella sitä talon perustuksina. Jos perusta on hatara, koko rakennus on vaarassa. Aivan samalla tavalla työpaikan turvallisuus, hyvinvointi ja lopulta myös tuottavuus horjuvat, jos lain asettamia periaatteita ei oteta vakavasti.
Lain ytimessä on ennaltaehkäisy. Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä jälkikäteen, vaan luoda toimintatavat, joilla vaaranpaikat tunnistetaan ja korjataan etukäteen. Tämä on ainoa kestävä tapa rakentaa aitoa turvallisuuskulttuuria.
Kenen vastuulla turvallisuus on?
Työturvallisuus ei ole vain pomon murhe, vaan se on koko työyhteisön yhteinen peli. Laki jakaa vastuun selkeästi kaikkien osapuolten kesken.
- Työnantajan tehtävänä on järjestää turvalliset työolosuhteet, arvioida riskit ja varmistaa, että jokainen on perehdytetty hommiinsa kunnolla.
- Työntekijän velvollisuus on noudattaa annettuja ohjeita, käyttää oikeita suojavarusteita ja kertoa heti, jos huomaa turvallisuuspuutteita.
- Yhteisillä työpaikoilla, kuten rakennustyömailla, jokaisella yrityksellä ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oma tonttinsa hoidettavana kokonaisuuden hyväksi.
Tämä laki suojaa kaikkia työsuhteen muodosta tai kestosta riippumatta – niin vakituista asiantuntijaa, kesätyöntekijää, harjoittelijaa kuin keikkatyöläistäkin.
Laki pysyy ajan hermolla
Työelämä muuttuu vinhaa vauhtia, ja lainsäädännön on pysyttävä kelkassa mukana. Työturvallisuuslain periaatteet eivät ole sidottuja pelkästään perinteisiin tehdas- tai toimistotöihin, vaan ne taipuvat myös nykyaikaisiin työmuotoihin.
Esimerkiksi etätyössä työnantajan vastuu ei lopu toimiston oveen, vaan se kattaa soveltuvin osin myös kotikonttorin, erityisesti ergonomian ja henkisen kuormituksen osalta. Samoin alustataloudessa ja keikkatöissä lain soveltamisella varmistetaan, etteivät joustavat työsuhteet tarkoita joustamista turvallisuudesta.
Laki onkin laajentunut vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset, jotka kantavat aina vuoteen 2030 asti. Tämä osoittaa, että työturvallisuutta pidetään Suomessa strategisena ja jatkuvasti kehitettävänä asiana. Voit tutustua tarkemmin työsuojelun ajankohtaisiin linjauksiin STM:n verkkosivuilla.
Työturvallisuuslaki ei ole pölyttynyt sääntökirja vaan elävä työkalu, joka turvaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kaikissa töissä. Sen periaatteiden ymmärtäminen on jokaisen etu.
Kun tämän lain perusteet ovat hallussa, täytät paitsi lakisääteiset velvoitteet, myös rakennat tuottavampaa ja hyvinvoivempaa työyhteisöä. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana ilmapiirinä ja vahvempana työnantajakuvana.
Työnantajan tärkeimmät vastuut käytännössä
Työturvallisuuslaki asettaa pallon selkeästi työnantajalle, kun puhutaan turvallisen työympäristön luomisesta ja ylläpidosta. Tämä ei ole pelkkää lakipykälien pänttäämistä, vaan se vaatii aktiivisia ja jatkuvia tekoja joka ikinen päivä. Kaiken ytimessä on yleinen huolehtimisvelvoite, joka on paljon enemmän kuin vain hieno termi paperilla.
Ajattele sitä kuin laivan kapteenin vastuuta. Kapteenin täytyy tuntea aluksensa, miehistönsä, reitti ja mahdolliset myrskyt. Aivan samalla tavalla työnantajan on oltava perillä työpaikan olosuhteista, henkilöstöstään, työprosesseista ja kaikista niihin liittyvistä vaaroista.
Tämä yleinen velvoite muuttuu konkreettisiksi teoiksi, jotka näyttävät hyvin erilaisilta eri aloilla. Toimistossa se voi tarkoittaa ergonomisten työpisteiden varmistamista ja henkisen kuormituksen torjumista. Rakennustyömaalla taas fokus on putoamissuojauksessa ja koneiden turvallisessa käytössä. Hoitoalalla painottuvat tartuntavaarat, potilasturvallisuus ja väkivallan uhan hallinta.
Proaktiivinen riskienarviointi on kaiken A ja O
Yksi työnantajan ehdottomasti kriittisimmistä tehtävistä on säännöllinen ja kattava riskienarviointi. Tämä ei ole mikään kertaluontoinen rasti ruutuun -projekti, joka tehdään kerran ja unohdetaan sitten mappiin. Se on elävä prosessi, joka hengittää yrityksen toiminnan mukana ja päivittyy aina tarpeen vaatiessa.
Riskienarviointi on kuin työpaikan perusteellinen kuntotarkastus. Siinä ei vain etsitä jo näkyvillä olevia halkeamia, vaan pyritään nimenomaan löytämään piilevät vaarat ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan. Prosessiin kuuluu vaarojen järjestelmällinen tunnistaminen, niiden merkityksen arviointi ja selkeiden toimenpiteiden suunnittelu riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi.
Lain noudattaminen ei ole ongelmiin reagoimista, vaan ennakoivaa ja suunnitelmallista turvallisuustyötä. Huolella tehty riskienarviointi on pohja kaikelle muulle – se auttaa kohdistamaan resurssit juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Työnantajan huolehtimisvelvollisuus ei täyty pelkästään noudattamalla minimivaatimuksia. Se edellyttää jatkuvaa tarkkailua, olosuhteiden parantamista ja aitoa välittämistä henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta.
Perehdytys ja opastus luovat turvallisen pohjan
Vaikka työympäristö olisi teknisesti kuinka turvallinen tahansa, inhimilliset tekijät ovat aina pelissä mukana. Juuri siksi laadukas perehdytys ja työnopastus ovat niin elintärkeitä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa varmistamaan, että jokaisella työntekijällä on riittävät tiedot ja taidot tehdä työnsä turvallisesti.
Tämä vastuu korostuu entisestään, kun kyseessä ovat uudet työntekijät, nuoret, harjoittelijat tai kokeneetkin konkarit, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin. Kattavan perehdytyksen tulee kattaa ainakin seuraavat asiat:
- Työtehtävät ja turvalliset tavat tehdä ne: Miten konetta käytetään oikein? Miten raskas taakka nostetaan selkää säästäen?
- Työpaikan vaaratekijät: Mitä riskejä juuri tähän työhön liittyy ja miten niiltä suojaudutaan?
- Suojavarusteiden käyttö: Milloin kypärää on pakko käyttää? Miten huolehdin kuulosuojaimistani?
- Toiminta hätätilanteissa: Kenelle ilmoitan tapaturmasta tai vaaratilanteesta? Mistä löytyy sammutin?
Huolellinen perehdytys on investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä tapaturmina, parempana työn laatuna ja sitoutuneempana henkilöstönä. Se on ensimmäinen ja tärkein askel kohti aidosti turvallista työkulttuuria.
Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen
Työnantajan vastuulle kuuluu myös lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen. Sen rooli on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä – ei pelkkää sairauspoissaolotodistusten kirjoittamista. Työterveyshuolto on työnantajan tärkeä kumppani, joka auttaa arvioimaan työstä aiheutuvia terveydellisiä riskejä ja edistämään koko henkilöstön työkykyä.
Käytännössä tämä tarkoittaa toimivaa yhteistyötä, johon kuuluvat säännölliset työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä sekä aktiivinen tuki työkykyhaasteissa. Esimerkiksi selkeä varhaisen tuen malli auttaa puuttumaan ongelmiin ajoissa, ennen kuin ne kasaantuvat ja johtavat pitkiin sairauspoissaoloihin.
Loppujen lopuksi vastuullinen johtaminen muuttaa nämä lakisääteiset velvoitteet kilpailueduksi. Hyvinvoiva ja turvallisessa ympäristössä työskentelevä henkilöstö on tutkitusti tuottavampi, sitoutuneempi ja innovatiivisempi. Panostus työturvallisuuteen ei ole kulu, vaan se on sijoitus yrityksen tärkeimpään voimavaraan – ihmisiin.
Työntekijän rooli turvallisessa työympäristössä
Vaikka työturvallisuuslaki asettaakin päävastuun pomon harteille, turvallisuutta ei rakenneta ylhäältä sanellen. Se on joukkuelaji, jossa jokaisen panos on kullanarvoinen. Juuri sinä, työntekijänä, olet oman tonttisi paras asiantuntija. Näet ne arjen pienet ja suuret riskit, jotka saattavat jäädä esimieheltä tai turvallisuuspäälliköltä kokonaan huomaamatta.
Aktiivinen osallistuminen ei ole vain oikeus, vaan se on myös velvollisuus. Laki ei näe sinua passiivisena sääntöjen noudattajana, vaan aktiivisena toimijana, joka omilla valinnoillaan rakentaa turvallisempaa huomista. Tämä tarkoittaa paljon muutakin kuin vain annettujen ohjeiden noudattamista.
Noudata, ilmoita ja pidä huolta
Työntekijän vastuut voi kiteyttää kolmeen selkeään asiaan. Kaiken pohjalla on tietysti noudattamisvelvollisuus. Se tarkoittaa, että noudatat saatuja ohjeita ja käytät sinulle annettuja suojavarusteita – oli kyse sitten kypärästä, turvakengistä tai kuulosuojaimista.
Toinen, aivan yhtä tärkeä velvollisuus, on ilmoittaminen. Jos huomaat työssäsi tai ympäristössäsi jotain, mikä voisi aiheuttaa vaaraa, sinun kuuluu kertoa siitä heti eteenpäin esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Se voi olla repsottava koneen suoja, liukas lattia tai epäselväksi jäänyt työohje. Pieneltäkin tuntuva asia voi olla ratkaiseva.
Avoimuus on turvallisuuskulttuurin moottori. Älä koskaan vähättele havaintoasi. Yksi rohkea ilmoitus voi käynnistää ketjun, joka estää vakavan onnettomuuden.
Kolmas peruspilari on yleinen huolellisuus. Se tarkoittaa vastuun ottamista paitsi omasta, myös työkavereiden turvallisuudesta. Pidä huolta, että työpaikalla on siistiä ja järjestyksessä, äläkä koskaan tule töihin päihtyneenä tai aiheuta muulla tavoin häiriötä. Oikeilla teoilla suojelet sekä itseäsi että koko porukkaa.
Oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä
Työturvallisuuslaki antaa sinulle myös yhden todella painavan oikeuden: saat pidättäytyä työstä, jos se aiheuttaa vakavaa vaaraa sinun tai muiden hengelle tai terveydelle. Tämä on tietenkin viimeinen oljenkorsi, jota ei pidä käyttää kevyin perustein, mutta sen olemassaolo on elintärkeä turvaverkko.
Pidättäytymiselle pitää olla painava syy, jossa vaara on välitön ja vakava. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- Kiipeäminen korkealle ilman kunnollisia putoamissuojaimia.
- Työskentely koneella, jonka turvalaitteet on ohitettu tai ne ovat rikki.
- Työskentely tilassa, jossa on myrkyllisiä kaasuja ilman riittävää ilmanvaihtoa tai suojaimia.
Jos joudut tällaiseen tilanteeseen, toimi näin:
- Ilmoita heti esimiehellesi, että kieltäydyt työstä ja kerro selkeästi miksi.
- Jos esimies ei tee mitään vaaran poistamiseksi, ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun.
- Pysy turvassa ja odota, että tilanne on arvioitu ja korjattu.
Perustellusta työstä kieltäytymisestä ei saa rangaista. Tämä oikeus on muistutus siitä, että kenenkään terveyttä ei tarvitse asettaa alttiiksi työn takia. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet vaaratilanteet voidaan estää ennalta hyvällä koulutuksella. Esimerkiksi laadukas ensiapukoulutus antaa varmuutta ja taitoja toimia oikein, jos vahinko kaikesta huolimatta sattuu. Voit lukea lisää ensiapuvalmiuden merkityksestä oppaastamme ja ymmärtää, miksi se on olennainen osa kokonaisvaltaista työturvallisuutta.
Riskienarviointi käytännössä: askel askeleelta turvallisempaan työhön
Riskienarviointi voi kuulostaa raskaalta ja byrokraattiselta, mutta todellisuudessa se on vain järjestelmällistä salapoliisityötä omalla työpaikalla. Sen perimmäinen tavoite on yksinkertainen: löytää piilevät vaarat ja tehdä ne vaarattomiksi, ennen kuin mitään sattuu. Tämä on paitsi työturvallisuuslain vaatima velvollisuus, myös ylivoimaisesti tehokkain tapa ennaltaehkäistä tapaturmia.
Prosessi on vähän kuin suunnistaisi vieraassa metsässä. Ensin tarvitaan kartta (työprosessien ja -ympäristön kuvaus), sitten merkitään karttaan vaaralliset paikat (vaarojen tunnistaminen), arvioidaan niiden merkitys (riskin suuruus) ja lopuksi valitaan turvallisin reitti (torjuntatoimet). Kyse ei ole kertaluonteisesta paperinpyörittelystä, vaan jatkuvasta prosessista, joka elää ja hengittää työpaikan muutosten mukana.
Seuraava neljän vaiheen malli auttaa sinua viemään riskienarvioinnin onnistuneesti maaliin – oli kyseessä sitten hektinen varasto, kuuma keittiö tai kaikessa hiljaisuudessaan yllättävä etätyöpiste.
Vaihe 1: Tunnista vaarat
Kaikki lähtee liikkeelle havainnoinnista. Tässä vaiheessa listataan kaikki mahdolliset tekijät, jotka voivat aiheuttaa ihmisille haittaa tai vahinkoa. Tähän työhön kannattaa ottaa mukaan koko henkilöstö, sillä he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita ja tietävät, missä ne oikeat vaaranpaikat piilevät.
Mitä vaarat voivat olla käytännössä?
- Varastossa: Vaaroja voivat olla esimerkiksi trukkiliikenteen aiheuttamat törmäysriskit, korkealta putoavat esineet, liukkaat lattiat tai raskaiden taakkojen nosteluun liittyvä fyysinen kuormitus.
- Ammattikeittiössä: Tyypillisiä vaaroja ovat kuumat pinnat ja nesteet, terävät veitset, rasvaiset lattiat, kemikaalien käsittely sekä kovan kiireen aiheuttama psykososiaalinen kuormitus.
- Etätyöpisteellä: Vaikka koti tuntuu turvalliselta, vaaroja voivat olla huono ergonomia (esim. työskentely sohvalla), riittämätön valaistus, sähköturvallisuuden puutteet ja yksinäisyyden aiheuttama henkinen kuormitus.
Nämä eivät ole vain sääntöjä, vaan aktiivisia tekoja, joilla jokainen meistä voi edistää koko työyhteisön turvallisuutta. Turvallisuus on yhteinen asia.
Vaihe 2: Arvioi riskien suuruus
Kun vaarat on listattu, on aika arvioida niiden merkitystä. Kaikki vaarat eivät ole samanarvoisia. Riski on yhdistelmä siitä, kuinka todennäköisesti vahinko tapahtuu ja kuinka vakavat sen seuraukset olisivat.
Yksinkertainen tapa hahmottaa tämä on käyttää kolmiportaista asteikkoa: pieni, keskisuuri, suuri. Esimerkiksi varaston liukas lattia talvella on selvästi suuri riski: liukastumisen todennäköisyys on korkea, ja seurauksena voi olla vakava murtuma. Toimiston paperileikkuri taas on tunnistettu vaara, mutta sen aiheuttama riski on pieni, kunhan sitä käytetään ohjeiden mukaan ja suojukset ovat paikoillaan.
Muista, että tavoitteena ei ole luoda täysin riskitöntä työpaikkaa – se on mahdotonta. Tavoite on tunnistaa ne merkittävimmät riskit ja hallita niitä niin, että työ on mahdollisimman turvallista.
Vaihe 3: Suunnittele ja toteuta toimenpiteet
Nyt on aika ryhtyä toimeen. Jokaiselle merkittäväksi arvioidulle riskille suunnitellaan toimenpide, jolla se joko poistetaan kokonaan tai pienennetään hyväksyttävälle tasolle. Tärkeintä on valita mahdollisimman tehokas keino.
Tehokkainta on aina poistaa vaara kokonaan. Jos se ei onnistu, turvaudutaan teknisiin ratkaisuihin. Vasta näiden jälkeen tulevat toimintatavat ja ohjeet. Henkilönsuojaimet ovat aina se viimeinen oljenkorsi.
Toimenpiteiden arvojärjestys:
- Poista: Voidaanko vaarallinen työvaihe tai aine jättää kokonaan pois?
- Korvaa: Voidaanko vaarallinen kemikaali korvata turvallisemmalla?
- Tekniset ratkaisut: Voidaanko koneeseen asentaa parempi suoja tai parantaa ilmanvaihtoa?
- Hallinnolliset toimet: Voidaanko työtä kiertää, parantaa ohjeistusta tai lisätä koulutusta?
- Henkilönsuojaimet: Viimeisenä keinona annetaan työntekijälle kypärä, suojalasit tai kuulosuojaimet.
Tässä vaiheessa on tärkeää huolehtia myös siitä, että ensiapuvalmius on kunnossa, jos jotain kaikesta huolimatta sattuu. Oikein varusteltu ensiapukaappi on oleellinen osa riskienhallintaa. Lue lisää oppaastamme, jossa kerromme, mitä ensiapukaapin sisältö työpaikalla tulisi lain mukaan olla.
Vaihe 4: Seuraa ja päivitä säännöllisesti
Riskienarviointi ei ole projekti, joka päättyy toimenpiteiden toteutukseen. Viimeinen ja jatkuva vaihe on seuranta. Toimivatko suunnitellut keinot käytännössä? Onko riski pienentynyt niin kuin ajateltiin? Onko prosessin myötä tullut esiin kenties uusia vaaroja?
Arviointi täytyy päivittää säännöllisesti, ja aina kun työolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet koneet, uudet työmenetelmät, henkilöstön vaihtuminen tai valitettavasti myös sattunut tapaturma. Jatkuva parantaminen on elävän ja aidosti toimivan turvallisuuskulttuurin ydin. Silloin riskienarviointi on arjen työkalu, ei vain kansioon pölyttymään jäävä paperi.
Koulutukset ovat avain lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen
https://www.youtube.com/embed/7FMoNR7-Gdg
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa varmistamaan, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen turvalliseen työntekoon. Pelkkä sähköpostiin lähetetty ohjeistus ei kuitenkaan riitä, vaan kyse on konkreettisten taitojen ja ymmärryksen juurruttamisesta arkeen. Koulutukset ovatkin ylivoimaisesti tehokkain keino muuttaa lain kirjain käytännön toiminnaksi.
Investointi koulutukseen ei ole pelkkä kulu, vaan se on sijoitus parempaan riskienhallintaan, työntekijöiden hyvinvointiin ja koko yrityksen turvallisuuskulttuuriin. Kun porukka osaa tunnistaa vaarat ja toimia oikein tiukassa paikassa, koko työyhteisön selkäranka vahvistuu. Laadukas koulutus antaa ihmisille itseluottamusta ja varmuutta, joka kantaa hedelmää jokaisena työpäivänä.
Seuraavaksi pureudutaan kolmeen keskeiseen turvallisuuskoulutukseen ja siihen, miten ne auttavat yritystäsi paitsi täyttämään lain vaatimukset, myös rakentamaan aidosti turvallisempaa työpaikkaa.
Työturvallisuuskortti – yhteisten työpaikkojen yhteinen kieli
Kuvittele vilkas rakennustyömaa tai teollisuuslaitoksen huoltoseisokki. Paikalla on kymmenien eri yritysten ammattilaisia, jotka työskentelevät rinta rinnan. Tällaisessa ympäristössä yhteiset pelisäännöt ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Juuri tähän tarpeeseen Työturvallisuuskortti on kehitetty: se varmistaa, että jokainen ymmärtää turvallisen työskentelyn perusteet.
Korttikoulutus ei tee kenestäkään oman alansa ammattilaista, vaan se antaa yleiset eväät riskien tunnistamiseen, kuormitustekijöiden ymmärtämiseen ja turvallisiin työtapoihin. Se toimii kuin yhteisenä kielenä, jonka avulla eri toimijat voivat puhaltaa yhteen hiileen turvallisesti. Käytännössä kortista onkin tullut monilla aloilla pakollinen, sillä tilaajat ja isot yritykset vaativat sen kaikilta alueellaan työskenteleviltä.
Koulutuksessa käydään läpi perustiedot työsuojelusta, riskien ennakoinnista ja turvallisesta toiminnasta. Se on pieni investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä tapaturmina ja parantuneena työturvallisuutena. Jos haluat tietää aiheesta lisää, lue kattava oppaamme Työturvallisuuskortista ja sen merkityksestä.
Löydät Työturvallisuuskorttikoulutuksemme tämän linkin kautta: Työturvallisuuskortti
Ensiapuvalmius – enemmän kuin laastari kaapissa
Työturvallisuuslaki sanoo selvästi, että jokaisella työpaikalla on oltava riittävä ensiapuvalmius. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että nurkasta löytyy ensiapukaappi. Se tarkoittaa, että työpaikalla on oltava nimetyt ja koulutetut ensiapuhenkilöt. Heidän lukumääränsä riippuu työpaikan koosta, toimialasta ja arvioiduista tapaturmariskeistä.
Ensiapukoulutus antaa valmiudet toimia ripeästi ja oikein, kun jotain sattuu – oli kyseessä sitten pieni viiltohaava tai vakava sairauskohtaus. Koulutuksen käynyt henkilö osaa:
- Tunnistaa hätätilanteen ja arvioida tilanteen nopeasti.
- Hälyttää apua oikeaoppisesti ja opastaa ammattilaiset paikalle.
- Antaa elintärkeää ensiapua, kuten tyrehdyttää verenvuodon, tukea murtunutta raajaa tai aloittaa painelu-puhalluselvytyksen.
Toimiva ensiapuosaaminen voi todella pelastaa ihmishengen. Se on konkreettinen taito, joka lisää turvallisuuden tunnetta koko työyhteisössä ja viestii, että työnantaja aidosti välittää ihmisistään.
Alkusammutustaidot – pienen palon ja suuronnettomuuden ero
Tulipalo voi syttyä työpaikalla täysin yllättäen: oikosulku sähkölaitteessa, kemikaalionnettomuus tai hetken huolimattomuus. Alkuvaiheessa palo on usein pieni ja täysin hallittavissa, jos paikalla on joku, jolla on taito ja uskallus tarttua sammuttimeen. Juuri tähän alkusammutuskoulutus (AS1) antaa avaimet.
Laki edellyttää, että työnantaja on varautunut tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden ehkäisyyn, mikä kattaa myös henkilöstön kouluttamisen. Alkusammutuskoulutuksessa opitaan tunnistamaan paloriskit, tuntemaan erilaiset sammutusvälineet ja ennen kaikkea käyttämään niitä tehokkaasti ja turvallisesti.
Yksi oikein käytetty käsisammutin voi estää pientä liekkiä kasvamasta koko tuotantolaitoksen pysäyttäväksi katastrofiksi. Tämä taito suojaa ihmishenkien lisäksi myös yrityksen omaisuutta ja toiminnan jatkuvuutta. Koulutus on pieni panostus, jonka potentiaalinen hyöty on valtava.
Lain valvonta ja rikkomusten seuraamukset
Työturvallisuuslaki ei ole mikään suositusten kokoelma, vaan sen noudattamista valvotaan ihan oikeasti. Homma toimii vähän kuin liikenteenvalvonta: tarkoitus ei ole antaa sakkoja huvin vuoksi, vaan pitää huoli, että yhteisillä säännöillä kaikki pääsevät turvallisesti perille – tässä tapauksessa työpäivän päätteeksi kotiin.
Suomessa tätä valvontaa tekevät aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet. Nämä viranomaiset eivät vain odottele toimistolla, että jotain sattuu. He tekevät suunnitelmallisia työsuojelutarkastuksia eri aloille, usein painottaen niitä toimialoja, joilla tapaturmariski on tunnetusti korkeampi. Tarkastaja voi toki ilmestyä ovelle myös, jos työntekijä tai joku muu on tehnyt ilmoituksen epäkohdista.
Miten työsuojelutarkastus käytännössä etenee?
Monelle tarkastajan vierailu voi kuulostaa painostavalta, mutta se kannattaa nähdä yhteistyönä. Tavoite on yhteinen: tehdä työpaikasta turvallisempi. Käytännössä tarkastaja kiertää työpaikan tiloissa, jututtaa henkilöstöä ja johtoa ja pyytää nähdäkseen muutamia keskeisiä papereita.
Yleensä tarkastajan pöydälle halutaan ainakin nämä:
- Riskienarviointi: Onko se ylipäätään tehty? Onko se ajan tasalla ja kattaa kaikki olennaiset työvaiheet?
- Perehdytyssuunnitelmat: Miten varmistatte, että uusi työntekijä osaa toimia turvallisesti?
- Työterveyshuoltosopimus: Onko lakisääteinen puoli kunnossa?
Jos tarkastuksessa löytyy huomautettavaa, seuraamukset tulevat portaittain. Lähtökohta on aina ohjata ja neuvoa, jotta asiat saadaan kuntoon.
Valvonta ei ole pelkästään viranomaisten heiniä. Jokainen työpaikalla tehty turvallisuushavainto ja sen eteenpäin vieminen on osa toimivaa valvontaa. Ketju lähtee liikkeelle sieltä omalta työpisteeltä.
Mitä laiminlyönneistä seuraa?
Jos työpaikan asiat eivät ole kunnossa, viranomaisella on useita työkaluja takataskussaan. Toimenpiteiden järeys riippuu täysin rikkomuksen vakavuudesta ja siitä, miten aktiivisesti työnantaja ryhtyy korjaamaan tilannetta.
- Toimintaohje: Tämä on yleisin ja kevyin seuraamus. Saat kirjallisena ohjeen siitä, mikä on pielessä ja miten se pitäisi korjata. Se on ystävällinen neuvo, jonka noudattamista kuitenkin seurataan.
- Kehotus: Jos ohjeita ei noudateta tai puute on vakavampi, voidaan antaa kehotus. Se on jo velvoittava määräys, jossa on tarkka päivämäärä, mihin mennessä asian on oltava hoidettuna.
- Uhkasakko tai teettämisuhka: Jos kehotuskaan ei tehoa, voidaan peliä koventaa. Viranomainen voi asettaa uhkasakon tai päättää, että tarvittavat korjaukset teetetään ulkopuolisella yrityksen laskuun.
- Rikosilmoitus: Äärimmäisissä tapauksissa, joissa työntekijän terveys tai henki on vaarannettu tahallisesti tai törkeällä piittaamattomuudella, työsuojeluviranomainen tekee tutkintapyynnön poliisille. Tämä voi johtaa työturvallisuusrikoksesta vastuussa oleville sakkoihin tai jopa vankeuteen.
Työsuojeluhallinnon valvonta on aktiivista. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomessa tehtiin noin 20 600 tarkastusta. Näiden pohjalta annettiin lähes 42 000 toimintaohjetta ja noin 6 300 kehotusta. Vakavimmista tapauksista poliisille tehtiin melkein 400 tutkintapyyntöä, mikä kertoo, että valvontaa todella tehdään ja sillä on seurauksensa. Voit tutustua tarkemmin työsuojeluhallinnon valvontatilastoihin ja toimintaan.
Usein kysytyt kysymykset työturvallisuuslaista
Työturvallisuuslaki on laaja kokonaisuus, ja sen soveltaminen arjessa herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä. Moni miettii, mitä laki tarkoittaa käytännössä omalla työpaikalla tai vaikkapa etätoimistolla.
Tähän osioon on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, jotta lain kiemurat avautuisivat helpommin ja sen noudattaminen olisi mahdollisimman mutkatonta.
Koskeeko työturvallisuuslaki etätyötä?
Kyllä koskee, mutta sovelletusti. Etätyössä työnantajan vastuu ei tietenkään ulotu kaikkeen, mitä työntekijän kotona tapahtuu, vaan keskittyy asioihin, joihin työnantaja voi oikeasti vaikuttaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa työnantajan tarjoamia työvälineitä, kuten läppäriä ja näyttöä, sekä niiden turvallisuutta. Lisäksi korostuvat ergonomiaan liittyvät ohjeet ja henkisen kuormituksen hallinta. Työnantajan ei siis tarvitse tulla kotiisi tarkastuskäynnille, mutta hänen velvollisuutensa on antaa ohjeistus kunnollisen työpisteen järjestämiseen. Yhtä lailla on tärkeää sopia selkeät pelisäännöt työajoista ja tavoitettavuudesta, jotta työn ja vapaa-ajan raja ei hämärry.
Mitä eroa on työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelupäälliköllä?
Nämä kaksi roolia menevät monilla usein sekaisin, vaikka niiden tehtävät ja näkökulmat ovat täysin eriävät. Ne eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan.
- Työsuojeluvaltuutettu on henkilöstön oma edustaja. Työntekijät valitsevat hänet keskuudestaan ajamaan heidän etujaan ja toimimaan heidän äänitorvenaan turvallisuusasioissa.
- Työsuojelupäällikkö taas on työnantajan nimeämä henkilö. Hänen tehtävänsä on auttaa ja tukea johtoa työsuojeluun liittyvissä asioissa ja varmistaa, että turvallisuusasiat ovat kiinteä osa yrityksen toimintaa.
Lain noudattaminen on yhteispeliä. Toimiva turvallisuuskulttuuri vaatii sekä työntekijöiden että työnantajan edustajien saumatonta yhteistyötä.
Onko väkivallan uhka työturvallisuusasia?
Ehdottomasti on. Työturvallisuuslaissa tämä on huomioitu selkeästi: työnantajan on tunnistettava ja ennaltaehkäistävä myös työhön liittyvä väkivallan tai sen uhan vaara. Tämä riski ei koske vain perinteisiä turvallisuusaloja, vaan voi olla läsnä missä tahansa asiakaspalvelutyössä.
Valitettavasti väkivalta työpaikoilla on kasvava ilmiö. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan Suomessa sattui vuonna 2024 peräti 115 000 työtapaturmaa, joista 91 000 tapahtui työpaikalla. Yksi selittävä tekijä lukujen kasvulle on juuri lisääntynyt väkivalta. Työnantajan velvollisuus on arvioida nämä riskit ja miettiä keinoja, joilla työympäristöstä saadaan mahdollisimman turvallinen kaikille. Voit syventyä aiheeseen lukemalla lisää työtapaturmien kehityksestä ja syistä Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta.
Tarvitsetko luotettavaa ja käytännönläheistä turvallisuuskoulutusta? Sec And Safe Solutions Oy järjestää viralliset Työturvallisuuskortti-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutukset joustavasti koko Suomessa. Varmista, että tiimisi osaaminen on ajan tasalla ja täyttää lain vaatimukset. Tutustu koulutustarjontaamme osoitteessa secandsafe.fi/koulutukset
