Mikä on työtapaturma ja miten toimia sen sattuessa

Moni mieltää työtapaturman joksikin dramaattiseksi, kuten putoamiseksi rakennustelineiltä. Vaikka nekin ovat valitettavan todellisia, suurin osa tapaturmista on paljon arkisempia – kompastuminen käytävällä, liukastuminen työmatkalla tai sormen jääminen oven väliin.

Mutta mitä laki sanoo? Miten määritellään, mikä on työtapaturma ja mikä ei?

Mikä on työtapaturma ja mitä se ei ole

Lain silmissä määritelmä on tarkka. Työtapaturma on nimensä mukaisesti tapaturma, joka sattuu työnteon yhteydessä. Se on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka ulkoinen tekijä aiheuttaa ja joka johtaa työntekijän vammautumiseen. Avainasemassa on siis aina selkeä yhteys työhön tai työolosuhteisiin.

Työtapaturma ei siis ole mikä tahansa vahinko, joka sattuu työaikana. Se on nimenomaan työhön liittyvä tapaturma, josta seuraa vamma.

Suomessa sattuu vuosittain yli 100 000 korvattua työtapaturmaa. Suurin osa näistä, noin neljä viidestä, tapahtuu varsinaisella työpaikalla ja loput yleensä työmatkoilla. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan tahti on ollut noin 25 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Luku alleviivaa, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä työturvallisuustyö on ihan jokaisella alalla. Voit perehtyä ajankohtaisiin tilastoihin tarkemmin Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilla.

Selkeä ero ammattitautiin

On todella tärkeää ymmärtää, miten työtapaturma eroaa ammattitaudista. Vaikka molemmat liittyvät työhön ja oikeuttavat korvauksiin, niiden luonne on täysin erilainen, mikä vaikuttaa myös niiden tutkintaan ja korvausprosesseihin.

Tämä taulukko auttaa ymmärtämään nopeasti työtapaturman ja ammattitaudin eron, mikä on oleellista oikean korvausprosessin kannalta.

Lyhyesti sanottuna: työtapaturma on nopea ja äkillinen, kun taas ammattitauti hiipii esiin pitkän ajan kuluessa.

Rajanvetoa etätyössä ja työmatkalla

Työnteon tavat muuttuvat, ja samalla myös työtapaturman käsite joutuu uuteen valoon. Erityisesti etätyö on tuonut mukanaan tilanteita, jotka vaativat tarkempaa tulkintaa.

Nyrkkisääntö on, että vakuutus kattaa vain suoraan työtehtäviin liittyvät tapaturmat.

Jos esimerkiksi kompastut etätyöpisteelläsi läppärin johtoon kesken työpäivän, se on todennäköisesti työtapaturma. Jos sen sijaan liukastut keittiössä hakiessasi kahvia lounastauolla, sitä ei yleensä lasketa työtapaturmaksi, koska se ei liity suoraan työn suorittamiseen.

Sama logiikka pätee työmatkoihin. Vakuutus on voimassa, kun kuljet tavanomaista ja lyhintä reittiä kodin ja työpaikan välillä. Jos poikkeat matkalla vaikkapa ruokakauppaan, vakuutusturva katkeaa poikkeaman ajaksi. Rajanveto voi joskus tuntua hiusten halkomiselta, mutta perusperiaate syy-yhteydestä työhön pysyy aina samana.

Kuka tekee mitä kun tapaturma sattuu?

Kun työpaikalla sattuu tapaturma, on tärkeintä, että jokainen tietää roolinsa. Homma voi äkkiseltään vaikuttaa byrokraattiselta viidakolta, mutta kun palaset – työntekijä, työnantaja ja vakuutusyhtiö – loksahtavat paikoilleen, prosessi etenee yllättävänkin sujuvasti.

Selkeä toimintamalli takaa, että loukkaantunut saa tarvitsemansa hoidon ja korvaukset ilman turhia mutkia matkassa. Katsotaanpa, mitä kenenkin vastuulle kuuluu.

Työntekijän ensimmäiset ja tärkeimmät askeleet

Jos tapaturma osuu omalle kohdalle, tärkein ohje on: toimi heti. Älä jää vähättelemään vammaa tai odottelemaan, sillä nopea reagointi on kaiken a ja o – sekä terveytesi että lakisääteisen turvasi kannalta.

Käytännössä sinun tarvitsee tehdä kaksi asiaa:

1. Hakeudu hoitoon. Mene saman tien lääkäriin tai työterveyteen. Selitä lääkärille tarkasti, mitä tapahtui, jotta kaikki tiedot kirjataan oikein potilaskertomukseen. Tämä lääkärinlausunto on nimittäin koko korvausprosessin selkäranka.
2. Ilmoita esimiehelle. Kerro tapaturmasta esimiehellesi heti, kun se vain on mahdollista. Älä odota seuraavaan päivään. Suullinen ilmoitus riittää alkuun, mutta varmista, että esimies laittaa tiedot ylös. Tämä potkaisee virallisen prosessin käyntiin työpaikalla.

Muista, että ensiapu on nimensä mukaisesti ensimmäinen apu, jolla estetään vamman paheneminen. Jokaiselta työpaikalta pitäisi löytyä kunnollinen ensiapupiste. Lue tarkemmin oppaastamme, mitä kaikkea ensiapukaapin sisältö työpaikalla tulisi kattaa.

Alla oleva kuva auttaa hahmottamaan, millaiset tilanteet tyypillisesti lasketaan työtapaturmiksi.

Kuten infografiikka näyttää, vakuutus kattaa yleensä vahingot työpaikalla ja suoralla työmatkalla. Sen sijaan vapaa-ajan touhut, kuten kahvitauko kotona kesken etäpäivän, jäävät useimmiten vakuutusturvan ulkopuolelle.

Työnantajan lakisääteiset velvollisuudet

Kun tieto tapaturmasta on tullut, pallo siirtyy työnantajalle. Hänen tehtävänsä on tehdä virallinen tapaturmailmoitus yrityksen vakuutusyhtiölle.

Tämä ilmoitus on tehtävä viipymättä, ja takaraja on 10 arkipäivää siitä, kun työnantaja sai tapaturmasta tiedon. Jos ilmoitus myöhästyy, työnantajaa voi odottaa laiminlyöntimaksu. Ilmoitukseen on tärkeää kirjata tarkasti tapahtumien kulku, vamman laatu ja mahdolliset todistajat.

Lisäksi hyvä työnantaja tutkii tapaturman syyt ja miettii, miten vastaavat onnettomuudet voitaisiin jatkossa estää. Tämä on työsuojelua parhaimmillaan.

Vakuutusyhtiön rooli korvausprosessissa

Vakuutusyhtiön työ alkaa, kun se saa tapaturmailmoituksen. Tämän jälkeen yhtiö tutkii tapauksen ja tekee lopullisen korvauspäätöksen.

Mitä vakuutusyhtiö sitten tekee?

• Se käy läpi työnantajan ilmoituksen ja lääkärinlausunnot.
• Tarvittaessa se pyytää lisäselvityksiä joko sinulta tai työnantajaltasi.
• Lopuksi se arvioi, täyttääkö tapaus työtapaturman lailliset määritelmät.

Kun tutkinta on valmis, vakuutusyhtiö lähettää korvauspäätöksen. Myönteisen päätöksen myötä yhtiö korvaa tapaturmasta aiheutuneet kulut, kuten lääkärikäynnit ja lääkkeet. Lisäksi se maksaa sairausloman ajalta ansionmenetyskorvausta, esimerkiksi päivärahaa. Näin varmistetaan, ettei sinulle koidu tapaturmasta ylimääräistä taloudellista päänvaivaa.

Yleisimmät tapaturmariskit eri toimialoilla

Jokaisella toimialalla on omat, tyypilliset kompastuskivensä. Se, mikä on ilmeinen vaara rakennustyömaalla, ei välttämättä ole riski toimistossa – ja päinvastoin. Vaikka työtapaturma voi periaatteessa sattua missä ja milloin vain, tietyt tilanteet toistuvat aloilla, joilla tehdään fyysistä työtä, käytetään raskaita koneita tai toimitaan jatkuvasti muuttuvissa ympäristöissä.

Kun tunnistat oman alasi suurimmat riskit, osaat myös kiinnittää huomiota juuri oikeisiin asioihin ja ennakoida vaaratilanteita tehokkaammin. Tässä ei ole kyse vain sääntöjen sokeasta noudattamisesta, vaan aidosta turvallisuusasenteesta, jossa potentiaaliset uhat tiedostetaan jo ennen kuin mitään ehtii tapahtua.

Rakennusala ja teollisuus: konkreettiset vaaranpaikat

Rakennustyömailla ja teollisuuden tuotantolaitoksissa riskit ovat usein käsinkosketeltavia. Vaarat liittyvät korkealla työskentelyyn, liikkuviin koneisiin, raskaisiin taakkoihin ja sähkötöihin. Pienikin herpaantuminen voi johtaa vakaviin seurauksiin.

• Putoamiset: Yksi yleisimmistä syistä vakaviin tapaturmiin. Putoaminen telineiltä, katolta tai huteroilta tikkailta johtuu usein puutteellisista suojavarusteista tai yksinkertaisesti huonokuntoisista työvälineistä.
• Esineiden putoaminen: Työmailla ja tehtaissa tavaraa liikkuu jatkuvasti. Huonosti kiinnitetty työkalu tai rakennusmateriaali voi pudotessaan aiheuttaa pahaa jälkeä alempana työskentelevälle.
• Koneet ja laitteet: Raskaiden koneiden, kuten trukkien ja nostureiden, väärinkäyttö tai huolimattomuus niiden läheisyydessä on valtava riski. Myös pyörivät ja leikkaavat laitteet, kuten sirkkelit ja kulmahiomakoneet, vaativat käyttäjältään vankkaa osaamista ja kunnollisia suojaimia.

Järjestelmällinen riskien arviointi työpaikalla on avainasemassa näiden vaarojen hallinnassa. Lue lisää artikkelistamme, kuinka tunnistat ja hallitset työpaikkasi riskejä tehokkaasti.

Hoitoalan piilevät ja fyysiset vaarat

Sosiaali- ja terveysalalla riskit ovat luonteeltaan erilaisia, mutta eivät lainkaan vähäpätöisempiä. Työ on usein fyysisesti raskasta, ja siihen liittyy myös henkisiä ja jopa väkivaltaisia uhkia.

Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitoalalla korostuvat psykososiaaliset riskit. Potilaiden tai asiakkaiden arvaamaton käytös voi johtaa uhkaaviin tilanteisiin, jotka voivat eskaloitua myös fyysisiksi tapaturmiksi.

Vaikka rakennusala ja teollisuus ovat perinteisesti olleet tapaturmaherkkiä aloja, tilastot paljastavat huolestuttavan trendin: sosiaali- ja terveysalan tapaturmien määrä on ollut kasvussa. Yhä useammin vamman taustalla on väkivalta tai sen uhka, mikä alleviivaa kohdennetun turvallisuuskoulutuksen tarvetta. Voit lukea aiheesta lisää Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta.

Hoitoalan keskeisiä riskejä ovat:

• Nosto- ja siirtotilanteet: Potilaiden nostaminen ja siirtäminen väärällä tekniikalla on suora tie selkä- ja nivelvammoihin. Oikea ergonomia ja apuvälineiden käyttö ovat tässä a ja o.
• Liukastumiset ja kompastumiset: Kiire ja lattioille läikkyneet nesteet tekevät sairaaloiden ja hoitokotien käytävistä yllättävän vaarallisia paikkoja.
• Pisto- ja viiltovammat: Terävien instrumenttien, kuten neulojen ja veitsien, käsittely vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja oikeita toimintatapoja.

Toimistotyön yllättävät kompastuskivet

Toimistotyö mielletään usein turvalliseksi, mutta todellisuudessa myös siellä sattuu ja tapahtuu. Vammat ovat harvoin yhtä dramaattisia kuin työmailla, mutta ne aiheuttavat silti merkittävän määrän sairauspoissaoloja vuosittain.

Yleisimpiä toimistoympäristön riskejä ovat:

1. Työmatkatapaturmat: Talvella liukkaat pihat, parkkipaikat ja jalkakäytävät muodostavat merkittäviä turvallisuusriskejä. Näillä alueilla tapahtuvat kaatumiset matkalla töihin tai kotiin ovat valitettavan yleisiä ja voivat johtaa vakaviin vammoihin. On tärkeää kiinnittää huomiota riittävään hiekoitukseen ja liukkauden torjuntaan, jotta kulkureitit pysyisivät turvallisina kaikille liikkujille.
2. Kompastumiset työpaikalla: Lattialle unohtunut laukku, huonosti sijoitettu jatkojohto tai auki jäänyt kaapinovi – nämä ovat klassisia kompastumisen syitä.
3. Ergonomiaan liittyvät rasitusvammat: Vaikka rasitusvamma ei itsessään ole äkillinen tapaturma, huono työergonomia altistaa niille. Pitkään jatkunut väärä työasento voi lopulta johtaa äkilliseen kiputilaan, joka voidaan tulkita tapaturmaksi.
4. Putoavat esineet: Älä aliarvioi ylitäysien hyllyjen vaaraa. Mapin tai laatikon putoaminen korkealta voi aiheuttaa yllättävän pahan vamman.

Miten pienistä laiminlyönneistä kasvaa isoja tragedioita

Vaikka suurin osa työtapaturmista on onneksi vain ruhjeita tai venähdyksiä, on kylmäävää ajatella, miten pienet ja arkipäiväiset oikaisut voivat johtaa täydelliseen katastrofiin. Vakavat ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät yleensä iske kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ne ovat lopputulos ketjusta, joka on saanut alkunsa kiireestä, välinpitämättömyydestä tai ajatuksesta "kyllä minä tämän hoidan nopeasti".

Tämä ei ole mitään turhaa pelottelua, vaan karua todellisuutta monella suomalaisella työpaikalla. Kuvittele rakennustyömaa: joku päättää nousta hieman huterialle pukkijakkaralle, koska "tämä on vain ihan pieni homma". Tai teollisuushallissa työntekijä jättää koneen suojuksen auki säästääkseen muutaman sekunnin työvaiheiden välissä. Juuri nämä ovat niitä hetkiä, joissa riski muuttuu tragediaksi.

Työturvallisuus ei ole pelkkää sääntöjen pänttäämistä. Se on välittämistä ja vastuunottoa omasta ja työkaverin hengestä – ihan joka ikinen päivä.

Onnettomuus on harvoin yhden virheen summa

Vakava tapaturma on todella harvoin vain yhden ainoan virheen seuraus. Useimmiten taustalla on useita samanaikaisia tai peräkkäisiä laiminlyöntejä, jotka yhdessä luovat täydellisen myrskyn. Tätä kuvaa hyvin onnettomuuksien "sveitsiläinen juusto" -malli: kun turvallisuuden eri kerrosten reiät – eli heikkoudet – sattuvat olemaan samassa linjassa, vaara pääsee livahtamaan läpi.

Tyypillisiä palasia tässä surullisessa palapelissä ovat:

• Puutteellinen perehdytys: Uusi työntekijä ei oikeasti tiedä, miten laitetta käytetään turvallisesti, tai ei osaa tunnistaa ympäristön piileviä vaaroja.
• Vialliset tai väärät työvälineet: Rikki menneet tikkaat, hapertuneet turvaköydet tai huoltamattomat koneet ovat kuin tikittäviä aikapommeja.
• Turvavarusteiden unohtaminen: Kypärä, turvakengät tai putoamissuojaimet voivat tuntua epämukavilta, mutta ne ovat usein ainoa asia, joka seisoo pienen virheen ja hengenlähdön välissä.
• Kohtuuton kiire ja paine: Kun aikataulut kiristyvät, turvallisuus on ensimmäinen asia, josta aletaan tinkiä. Oikopolut ja hätiköidyt ratkaisut moninkertaistavat riskit.

Valitettavasti kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat Suomessa yhä traaginen todellisuus. Vaikka niiden määrä on pitkällä aikavälillä ollut laskussa, yksittäisinä vuosina nähdään synkkiä piikkejä. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan yleisimpiä kuolinsyitä ovat putoamiset, puristuksiin jäämiset, kulkuneuvo-onnettomuudet ja sortumien alle jääminen. Erityisen vaarallisia aloja ovat rakennusala, teollisuus ja kuljetusala, joissa jokainen menetetty henki alleviivaa tinkimättömän turvallisuusasenteen tärkeyttä.

Kun pahin tapahtuu – mitä sitten?

Kun työpaikalla sattuu vakava tai kuolemaan johtanut tapaturma, käynnistyy välittömästi mittava tutkintaprosessi. Sen ensisijainen tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä niskalimppuun, vaan selvittää juurisyyt – miksi näin pääsi käymään ja miten varmistetaan, ettei se toistu enää ikinä.

Tutkintaa johtaa yleensä poliisi yhdessä työsuojeluviranomaisen kanssa. Heidän tehtävänään on selvittää tapahtumien kulku, haastatella silminnäkijöitä ja arvioida, onko työturvallisuusmääräyksiä rikottu. Jos vakavia laiminlyöntejä paljastuu, tapaus voi edetä syyteharkintaan ja johtaa työturvallisuusrikostuomioon.

Vakavan tapaturman tutkinta etenee tyypillisesti näin:

1. Välittömät toimet: Tehdään hätäilmoitus, annetaan ensiapua ja suoritetaan pelastustoimia. Työpaikka suljetaan ja eristetään lisätutkimuksia varten.
2. Paikantutkinta: Poliisi ja työsuojeluviranomainen keräävät todisteita, valokuvaavat ja dokumentoivat onnettomuuspaikan juurta jaksain.
3. Kuulustelut: Esimiehiä, työkavereita ja muita todistajia haastatellaan, jotta tapahtumien kulusta saadaan selkeä kuva.
4. Asiantuntijalausunnot: Tarvittaessa apuun kutsutaan teknisiä asiantuntijoita arvioimaan esimerkiksi koneiden tai rakenteiden kuntoa.
5. Loppuraportti ja toimenpiteet: Tutkinnan pohjalta laaditaan raportti. Se voi johtaa paitsi mahdollisiin rikosseuraamuksiin, myös konkreettisiin vaatimuksiin työpaikan turvallisuuden parantamiseksi.

Miten rakennetaan turvallisempi työpäivä

Paras tapa suojautua työtapaturmilta on aina ennaltaehkäisy, ei jälkihoito. Turvallisuuden rakentaminen ei ole mikään yksittäinen temppu tai sääntökirjan ulkoa opettelua, vaan se on jatkuva prosessi ja ennen kaikkea koko työyhteisön yhteinen asenne. Puhutaan kulttuurista, jossa vaarojen ennakointi on yhtä luonnollinen osa päivää kuin aamukahvin keittäminen.

Tämän kulttuurin ytimessä on järjestelmällinen riskienarviointi. Se ei ole pelkkä paperinpyörittelyä tai lakisääteinen velvollisuus, vaan käytännössä tehokkain työkalu, jolla piilevät uhat kaivetaan esiin ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa.

Riskienarviointi käytännössä – askel askeleelta

Riskienarviointi saattaa kuulostaa monimutkaiselta termiltä, mutta pohjimmiltaan se on vain looginen prosessi, jonka kuka tahansa voi oppia. Tavoitteena on vastata kolmeen simppeliin kysymykseen: Mikä täällä voi mennä pieleen? Kuinka pahasti siinä voisi käydä? Ja tärkeimpänä, miten voimme estää sen?

Koko homman voi purkaa selkeisiin vaiheisiin:

1. Vaarojen tunnistaminen: Tässä kohtaa laitetaan aistit valppaiksi. Kävele työympäristö läpi ja mieti ihan oikeasti, mikä voisi aiheuttaa vahinkoa. Se voi olla ilmiselvä liukas lattia, huonosti valaistu kulkureitti, suojaamaton koneen osa tai jopa jatkuva henkinen kuormitus.
2. Riskien arviointi: Kun vaara on bongattu, pohditaan sen todellista riskiä. Kuinka todennäköisesti vahinko tapahtuu ja miten vakavat seuraukset sillä olisi? Onko kyseessä mustelma, joka paranee viikossa, vai jotain, joka muuttaa elämän pysyvästi?
3. Toimenpiteiden suunnittelu: Nyt päästään asiaan. Tässä vaiheessa mietitään konkreettiset toimet riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi. Voidaanko vaaran aiheuttaja poistaa kokonaan? Jos ei, niin miten ihmiset suojataan siltä – esimerkiksi henkilönsuojaimilla, paremmilla työtavoilla tai teknisillä ratkaisuilla.
4. Toteutus ja seuranta: Suunnitelma ei auta mitään, jos se jää pöytälaatikkoon. On varmistettava, että sovitut toimet oikeasti toteutetaan ja että ne toimivat käytännössä. Seuranta ei ole kertaluontoinen rasti ruutuun, vaan jatkuvaa työtä.

Koulutus on paras vakuutus

Vaikka työympäristö olisi viilattu viimeisen päälle turvalliseksi, inhimillinen tekijä on aina mukana yhtälössä. Juuri siksi kunnollinen perehdytys ja säännöllinen turvallisuuskoulutus ovat paras investointi, jonka yritys voi tehdä. Koulutettu työntekijä ei ainoastaan osaa suojata itseään, vaan hänestä tulee myös aktiivinen toimija, joka tunnistaa vaaroja ja osaa toimia oikein tiukassa paikassa.

Keskeiset pätevyydet eivät ole vain todistuksia seinällä, vaan ne antavat konkreettisia työkaluja turvallisempaan arkeen.

• Työturvallisuuskortti: Tämä on kuin ajokortti työelämään. Se antaa perustiedot ja -taidot työympäristön riskien tunnistamiseen ja yhteisen työpaikan turvallisuuden parantamiseen.
• Ensiapukoulutus (EA1 / hätäensiapu): Opit elintärkeitä taitoja toimia onnettomuustilanteessa ja antaa ensiapua, kunnes ammattilaiset ehtivät paikalle. Oikein ja nopeasti annettu ensiapu voi todella pelastaa hengen.
• Tulityökortti: Pakollinen kaikille, jotka tekevät tulitöitä tilapäisellä tulityöpaikalla. Kortti varmistaa, että tekijä ymmärtää paloriskit ja osaa ennaltaehkäistä niitä tehokkaasti.

Koulutukset eivät ole kulu, vaan sijoitus. Ne vähentävät tapaturmia, pienentävät kalliita sairauspoissaoloja ja rakentavat sellaista turvallisuuskulttuuria, jossa jokainen työntekijä tuntee olevansa arvostettu ja turvassa.

Oppia läheltä piti -tilanteista

Yksi tehokkaimmista, mutta harmillisen usein aliarvostetuista työkaluista on läheltä piti -tilanteiden raportointi. Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jolloin melkein tapahtui jotain – laatikko putosi hyllyltä sentin päästä ohi tai joku liukastui märällä lattialla, mutta sai pidettyä pystyssä.

Jokainen tällainen raportoitu tilanne on kuin ilmainen oppitunti. Se paljastaa piilevän riskin ilman, että kenenkään tarvitsee loukkaantua. Avainasemassa on luottamuksellinen ilmapiiri, jossa virheistä tai huomioista uskalletaan kertoa avoimesti, ilman pelkoa syyttelystä. Kun näitä tilanteita analysoidaan yhdessä, koko porukka oppii ja kehittyy. Tämä muuttaa reaktiivisen "sitten kun jotain sattuu" -asenteen fiksuksi, proaktiiviseksi "estetään se ennen kuin mitään sattuu" -kulttuuriksi.

Miten me voimme auttaa työturvallisuuden parantamisessa?

Teorian vieminen käytäntöön vaatii usein uusia silmiä ja tuoretta näkökulmaa. Vaikka tahtoa turvallisuuden parantamiseen löytyisi, arjen kiireet voivat helposti vesittää hyvätkin aikeet. Juuri tässä kohtaa kokenut kumppani on korvaamaton.

Me Sec And Safe Solutions Oy:llä autamme yritystänne rakentamaan turvallisuuskulttuurin, joka ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Emme tarjoa hyllystä otettuja ratkaisuja, vaan pureudumme juuri teidän toimintanne todellisiin riskeihin. Näin luodaan työympäristö, jossa jokainen voi luottaa omaan ja työkaverin turvallisuuteen.

Tavoitteemme on selkeä: auttaa teitä saavuttamaan nollan tapaturman työpaikka. Se ei ole mikään tyhjä iskulause, vaan järjestelmällisen työn ja oikean asenteen lopputulos.

Kaikki lähtee oikeasta osaamisesta. Siksi tarjoamme kaikki avainasemassa olevat pätevyyskoulutukset, jotka antavat porukallenne varmuutta ja taitoja toimia oikein, ennen kuin mitään ehtii sattua.

Osaaminen on paras suoja tapaturmia vastaan

Kun työntekijät tietävät, mitä tekevät, riskit pienenevät. Koulutustemme avulla varmistamme, että henkilöstönne tiedot ja taidot ovat ajan tasalla – oli kyse sitten vaarojen ennakoinnista tai nopeasta toiminnasta tositilanteessa.

• Työturvallisuuskortti: Peruskivi yhteiselle turvallisuudelle. Tämä antaa kaikille työkalut tunnistaa riskejä ja toimia turvallisesti yhteisellä työpaikalla.
• Ensiapukoulutukset (EA1 ja hätäensiapu): Korvaamattomat taidot hetkiin, jolloin sekunneilla on merkitystä. Kuka tahansa voi pelastaa hengen, kunhan tietää, miten toimia.
• Tulityökortti: Pakollinen pätevyys kaikille tulitöitä tekeville. Koulutus varmistaa, että paloriskit ymmärretään ja osataan hallita.

Nämä eivät ole pelkkiä kortteja lompakossa, vaan aitoja työkaluja, joilla rakennetaan turvallisempaa arkea pala palalta.

Pätevyyksien lisäksi olemme apuna lakisääteisten velvoitteiden, kuten riskienarviointien ja pelastussuunnitelmien, laatimisessa. Räätälöimme palvelumme aina yrityksenne tarpeisiin, oli kyseessä sitten yksittäinen koulutuspäivä tai pidempi kumppanuus turvallisuustyön kehittämisessä.

Tutustu tarkemmin, miten monipuoliset turvallisuusalan palvelumme ja koulutuksemme voivat auttaa juuri teidän yritystänne.

Usein kysytyt kysymykset – nämä asiat mietityttävät työtapaturmissa

Työtapaturmiin liittyy paljon yksityiskohtia, jotka voivat helposti hämmentää. Käydään läpi yleisimpiä kysymyksiä, joita nousee esiin esimerkiksi etätöistä, palkanmaksusta ja työnantajan velvollisuuksista. Kun faktat ovat selvillä, osaat toimia oikein ja nopeasti, jos jotain sattuu.

Kattaako vakuutus, jos tapaturma sattuu etätyössä tai työmatkalla?

Lyhyesti sanottuna: kyllä, mutta tietyin reunaehdoin. On todella tärkeää ymmärtää, missä vakuutusturvan rajat kulkevat, jotta ikäviä yllätyksiä ei tule.

Työmatkalla vakuutus on voimassa, kunhan olet lyhimmällä ja tavanomaisella reitillä kodin ja työpaikan välillä. Pieni poikkeama, kuten lapsen vieminen matkan varrella olevaan päiväkotiin, sopii yleensä kuvaan. Mutta jos koukkaatkin ruokakaupan kautta, vakuutus ei ole voimassa sen pysähdyksen aikana.

Etätyössä vakuutusturva on vieläkin tarkempi. Se kattaa vain tapaturmat, jotka tapahtuvat suoraan työtehtävää tehdessä.

Kuvitellaan tilanne: kompastut työpöydän johtoon ja loukkaat itsesi – tämä on korvattava työtapaturma. Mutta jos liukastut keittiössä hakiessasi kahvia lounastauolla, se ei yleensä kuulu vakuutuksen piiriin. Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen, joten ilmoita aina kaikki vahingot eteenpäin.

Kuka maksaa palkan, kun jään sairauslomalle?

Työtapaturman sattuessa sinun ei tarvitse murehtia toimeentulostasi. Palkanmaksu on turvattu, ja vastuu siitä jakautuu työnantajan ja vakuutusyhtiön kesken.

Homma toimii niin, että aluksi työnantajasi maksaa sinulle normaalia sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. Tämän jakson jälkeen vakuutusyhtiö ottaa kopin ja alkaa maksaa ansionmenetyskorvausta, eli käytännössä päivärahaa.

Työnantaja saa puolestaan hakemuksesta takaisin maksamansa palkat vakuutusyhtiöltä. Sinulle ei siis koidu taloudellista menetystä, kunhan prosessi hoidetaan oikein. Muista vain toimittaa kaikki lääkärintodistukset ja muut paperit ripeästi työnantajalle.

Entä jos tapaturma johtui turvallisuuden laiminlyönnistä?

Jos työtapaturman taustalta paljastuu työnantajan tietoinen laiminlyönti, seuraukset voivat olla todella vakavia. Työturvallisuus ei ole vain suositus, vaan kova lakisääteinen velvoite.

• Rikosoikeudellinen vastuu: Pahimmillaan työnantaja tai tämän edustaja voi saada syytteen työturvallisuusrikoksesta. Seurauksena voi olla tuntuvia sakkoja tai törkeimmissä tapauksissa jopa vankeutta.
• Kalliimmat vakuutukset: Vakuutusyhtiö voi nostaa yrityksen vakuutusmaksuja, jos tapaturmia sattuu toistuvasti puutteellisen turvallisuuden takia.
• Kolhu yrityksen maineeseen: Vakavat laiminlyönnit ovat myrkkyä yrityksen maineelle niin työnantajana kuin kumppanina.

Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö on siis paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti ainoa järkevä tie.

Sec And Safe Solutions Oy on kumppanisi matkalla kohti turvallisempaa työpäivää. Tarjoamme kattavat koulutukset ja asiantuntijapalvelut, jotka auttavat yritystänne täyttämään lakisääteiset velvoitteet ja rakentamaan kestävän turvallisuuskulttuurin. https://secandsafe.fi/