Moni mieltää työsuojelun edelleen kypäriin, turvakenkiin ja oikeisiin nostoasentoihin. Ja totta kai ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Mutta entä se kuorma, jota ei näe? Se, joka kasaantuu aivoihin ja mieleen?
Puhutaan psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Ne ovat niitä työn piirteitä, jotka nakertavat jaksamista pikkuhiljaa. Ihan samalla tavalla kuin väärä nostotekniikka kuluttaa selkää, jatkuvat keskeytykset tai epäselvät tavoitteet kuormittavat aivoja. Kyse ei ole vain yksilön "huonosta stressinsietokyvystä", vaan ihan konkreettisesta, lakiinkin kirjatusta työturvallisuusriskistä.
Mitä psykososiaalinen kuormitus on käytännössä?
Psykososiaalinen kuormitus ei ole mikään abstrakti mörkö, vaan se koostuu ihan arkisista asioista – niistä, jotka liittyvät työn sisältöön, sen järjestelyihin ja koko työyhteisön ilmapiiriin. Yksinkertaisesti sanottuna kuormitus alkaa kasvaa, kun työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat eivät enää kohtaa.
Tämä voi tarkoittaa vaikkapa asiantuntijaa, jonka odotetaan olevan tavoitettavissa iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin työn ja vapaa-ajan raja liukenee olemattomiin. Tai se voi olla tuotantolinjan työntekijä, jonka tahti on kiristetty niin tiukaksi, ettei pienille palauttaville tauoille jää aikaa.
Kuormitus on eri asia kuin kiire
On tärkeää ymmärtää, että kiire ja haitallinen kuormitus ovat kaksi eri asiaa. Lyhyt, tiivis rutistus voi jopa siivittää tekemistä ja tuoda onnistumisen tunteita. Mutta kun poikkeustilasta tulee pysyvä olotila, aletaan olla vaarallisilla vesillä.
Jatkuvalla ylikuormituksella on aina hintansa:
Työntekijälle: Pitkittyessään kuormitus johtaa helposti unettomuuteen, ahdistukseen, uupumukseen ja pahimmillaan masennukseen.
Yritykselle: Vaikutukset näkyvät suoraan viivan alla – lisääntyneinä sairauspoissaoloina, heikentyneenä työtehona ja kalliina henkilöstön vaihtuvuutena.
Psykososiaalisten riskien tunnistaminen ja hallinta ei ole mitään pehmoilua tai ylimääräinen hyvän mielen teko. Se on kovaa, strategista riskienhallintaa ja suora tie parempaan tulokseen.
Miltä Suomen työelämässä näyttää?
Tosiasia on, että psykososiaalisesta kuormituksesta on tullut yksi suomalaisen työelämän suurimmista haasteista. Työsuojelun ammattilaiset nostavat jatkuvasti esiin samoja ongelmia: liiallinen työmäärä, jatkuvat keskeytykset ja epäselvä tiedonkulku.
Karut luvut kertovat, että jopa joka kymmenes suomalainen kärsii todennäköisestä työuupumuksesta. Mielenterveyden häiriöt ovatkin nousseet yleisimmäksi syyksi sairauspäivärahoille. Lisätietoa tästä tärkeästä aiheesta löydät THL:n sivuilta.
Näiden syiden ymmärtäminen on ensimmäinen askel. Kun tunnistamme, mistä kuormitus omalla työpaikalla johtuu, voimme alkaa rakentaa toimivia ratkaisuja. Ratkaisuja, jotka tukevat sekä ihmisten jaksamista että koko organisaation menestystä. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Yleisimmät kuormituksen lähteet työarjessa
Psykososiaalinen kuormitus ei yleensä synny yhdestä yksittäisestä asiasta, vaan se on monen arjessa hiertävän tekijän summa. Jotta kuormitusta voidaan purkaa, on ensin ymmärrettävä, mistä se kumpuaa.
Käytännössä lähes kaikki työpaikan kuormitustekijät voidaan jaotella kolmeen koriin: työn sisältöön, työyhteisön ilmapiiriin ja yleisiin työjärjestelyihin liittyviin asioihin. Kun opimme tunnistamaan näitä, saamme konkreettisia työkaluja oman porukan tilanteen analysointiin ja parantamiseen.
Työn sisältö ja kohtuuttomat vaatimukset
Usein kuormituksen juurisyy löytyy ihan siitä perustyöstä, jota ihmiset päivittäin tekevät. Klassinen esimerkki on jatkuva kiire ja liiallinen työmäärä. Jos kalenteri on jatkuvasti aivan täynnä eikä palautumiselle jää hetkeäkään aikaa, stressi alkaa väistämättä kasaantua.
Toinen merkittävä stressitekijä on epäselvyys. Jos työntekijä ei tiedä, mitä häneltä oikeasti odotetaan tai kenen vastuulla päätökset ovat, se syö energiaa ja luo turvattomuuden tunnetta. Tämä korostuu erityisesti asiantuntijatehtävissä, joissa oma-aloitteisuus ja selkeät raamit ovat onnistumisen edellytys.
Yksi usein unohdettu, mutta erittäin raskas tekijä on emotionaalinen kuormitus. Sitä kokevat erityisesti asiakaspalvelussa, hoitotyössä tai muissa ihmisläheisissä ammateissa toimivat. Jatkuva vaikeiden tilanteiden ja raskaiden tunteiden käsittely vie valtavasti voimavaroja.
Työyhteisön ja vuorovaikutuksen haasteet
Vaikka työ itsessään olisi maailman mielenkiintoisinta, huonosti toimiva työyhteisö voi pilata kaiken. Ihmisten väliset suhteet ja ilmapiiri ovat aivan keskeisiä jaksamisen kannalta.
Työyhteisön yleisimpiä kompastuskiviä ovat:
Konfliktit ja yhteistyön ongelmat: Hiirenhiljaa muhivat tai avoimesti roihahtavat ristiriidat tiimin sisällä syövät kaikkien energiaa.
Tuen puute: Tunne siitä, että jää yksin. Esimies ei ole tavoitettavissa, tai kollegoilta ei saa apua tiukassa paikassa.
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus: Jos työt jaetaan epäreilusti tai joku saa jatkuvasti erityiskohtelua, se nakertaa motivaatiota.
Työpaikkakiusaaminen ja häirintä: Nämä ovat psykososiaalisen kuormituksen vakavimpia muotoja. Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan niihin välittömästi ja jämäkästi.
Hyvä johtaminen on kaiken A ja O. Jos johtaminen on epäselvää tai koetaan epäreiluksi, se on usein monien työyhteisön ongelmien todellinen syy. Tämä näkyy korostetusti esimerkiksi suurten organisaatiomuutosten keskellä.
Työympäristön ja -järjestelyjen paineet
Myös ihan fyysiset ja digitaaliset puitteet voivat kuormittaa yllättävän paljon. Avokonttorin jatkuva hälinä ja keskeytykset voivat tehdä keskittymistä vaativasta työstä lähes mahdotonta. Samalla tavalla jatkuva epävarmuus työsuhteen jatkumisesta tai toistuvat organisaatiouudistukset luovat henkistä painetta.
Etätyön yleistyttyä on syntynyt uudenlaisia haasteita. Yksinäisyyden tunne, työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä yhteisöllisyyden puute ovat tyypillisiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä hybridimallissa. Siksi selkeät yhteiset pelisäännöt ovat ehdottoman tärkeitä, jotta homma toimii kaikille.
Miten jatkuva kuormitus iskee ihmiseen ja liiketoimintaan?
Pitkittynyt psykososiaalinen kuormitus on vähän kuin ajaisi autolla jatkuvasti punaisella kierrosalueella. Hetken aikaa se voi tuntua tehokkaalta ja vauhdikkaalta, mutta jokainen tietää, miten siinä lopulta käy. Ensin alkaa kuulua outoja ääniä, sitten osat kuluvat ennenaikaisesti, ja lopulta koko koneisto hajoaa käsiin. Aivan samalla tavalla ihmisen keho ja mieli reagoivat, kun ne pakotetaan toimimaan jatkuvan ylikuorman alla.
Alkuun oireet voivat olla niin hienovaraisia, että ne on helppo sivuuttaa: vähän huonommin nukuttuja öitä, satunnaista päänsärkyä tai sellainen yleinen, sitkeä väsymys, joka ei lähde edes viikonlopun levolla. Pinnan alla tapahtuu kuitenkin paljon enemmän. Stressihormonien, kuten kortisolin, jatkuvasti koholla oleva taso alkaa jättää syvempiä jälkiä. Keskittymiskyky herpaantuu, muisti pätkii ja pinna kiristyy pienimmistäkin vastoinkäymisistä.
Kun yksilön uupumus muuttuu koko organisaation ongelmaksi
Tämä kierre ei ole vain yksilön henkilökohtainen murhe, vaan se heijastuu suoraan koko organisaation arkeen ja tulokseen. Kun työntekijän aivot käyvät ylikierroksilla pelkän selviytymisen kanssa, virheiden ja jopa tapaturmien riski kasvaa huomattavasti. Ajatellaanpa vaikka tarkkuutta vaativaa asiantuntijatehtävää tai fyysistä työtä rakennustyömaalla – molemmissa keskittymisen herpaantuminen voi johtaa paitsi kalliisiin virheisiin, myös todellisiin vaaratilanteisiin.
Yksi selkeimmistä mittareista on tietysti sairauspoissaolojen lisääntyminen. Yksittäiset poissaolopäivät muuttuvat helposti viikoiksi ja lopulta kuukausiksi, kun uupumus iskee täydellä voimalla.
Psykososiaalisiin kuormitustekijöihin puuttuminen ei ole mikään pehmoinen hyvinvointiteko, vaan kovaa ja välttämätöntä liiketoiminnan riskienhallintaa. Kyse on tuottavuuden, laadun ja ennen kaikkea työturvallisuuden varmistamisesta.
On myös tärkeää tiedostaa, että tietyt työnkuvat ja alat ovat kuormitukselle alttiimpia kuin toiset. Esimerkiksi naisenemmistöisissä palvelu- ja hoiva-ammateissa, joissa vaaditaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja toisten ihmisten tunteiden käsittelyä, emotionaalinen ja eettinen kuormitus on usein valtava. Tämä kuormitus ei ole vain henkinen taakka, vaan se näkyy suoraan kustannuksina heikentyneen tuottavuuden ja lisääntyneiden poissaolojen kautta. Työelämätieto-palvelusta löydät lisää tutkimustietoa tunteiden vaikutuksesta työssä.
Negatiivinen kierre, joka syö luovuuden ja sitoutumisen
Kun ilmapiiri työpaikalla kiristyy ja ihmiset voivat huonosti, se alkaa näkyä kaikessa. Luovuus ja uuden oppiminen kuihtuvat, sillä ylikuormittuneilla aivoilla ei yksinkertaisesti ole kapasiteettia innovointiin. Tiimityöskentely kärsii, kun ihmiset joko vetäytyvät kuoreensa tai reagoivat herkemmin ärtyneesti kollegoilleen.
Pahimmillaan tämä johtaa myrkylliseen kierteeseen:
Sitoutuminen murenee: Työntekijät eivät enää koe työtään merkitykselliseksi ja alkavat vilkuilla muita vaihtoehtoja.
Vaihtuvuus kasvaa: Avainhenkilöiden lähtö ei aiheuta pelkästään rekrytointikustannuksia, vaan vie mukanaan korvaamatonta hiljaista tietoa.
Työnantajamielikuva saa kolhuja: Huono maine leviää nopeasti ja tekee uusien osaajien houkuttelusta entistä vaikeampaa.
Juuri tämän takia on elintärkeää ymmärtää, miten syvällisesti työhyvinvointi vaikuttaa turvallisuuteen ja tuottavuuteen. Ennakoiva puuttuminen kuormitustekijöihin ei ole kulu, vaan investointi, joka suojaa organisaation tärkeintä voimavaraa – sen ihmisiä – ja takaa kestävän menestyksen pitkälle tulevaisuuteen.
Työnantajan vastuu ja kuormituksen oikeaoppinen arviointi
Työturvallisuuslaki on asiasta harvinaisen selkeä: työnantajan on pidettävä huolta paitsi fyysisestä, myös psyykkisestä työturvallisuudesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että psykososiaaliset kuormitustekijät pitää tunnistaa, arvioida ja laittaa kuriin aivan samalla vakavuudella kuin vaikkapa liukastumisvaara tai meluhaitta. Kyse ei ole siis mistään suosituksesta, vaan kiveen hakatusta velvoitteesta, jonka sivuuttaminen voi tulla kalliiksi.
Vastuu kattaa kaiken aina työn organisoinnista epäasiallisen käytöksen ja häirinnän nollatoleranssiin. Työnantajan pitää aktiivisesti selvittää, mistä henkinen kuormitus kumpuaa, ja ryhtyä toimeen sen poistamiseksi tai ainakin pienentämiseksi. Tämä ei ole pelkkää paperinpyörittelyä, vaan jatkuvaa, arjessa näkyvää toimintaa.
Miten arviointi sitten tehdään käytännössä?
Lain kirjain voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen jalkauttaminen arkeen on täysin mahdollista. Oikein tehty riskinarviointi on systemaattinen prosessi, joka onnistuu parhaiten, kun koko porukka otetaan mukaan talkoisiin.
Hyviksi havaitut keinot kuormituksen kartoittamiseen ovat esimerkiksi:
Säännölliset henkilöstökyselyt: Anonyymeillä kyselyillä saadaan rehellistä ja arvokasta tietoa työilmapiiristä ja niistä asioista, jotka oikeasti painavat mieltä.
Kehityskeskustelut: Kun tavoitteiden ja tulosten ohella puhutaan avoimesti myös jaksamisesta, saadaan tärkeää tietoa yksilötasolta.
Työterveyshuollon asiantuntemus: Työterveyden tekemät työpaikkaselvitykset ja ammattilaisten näkemys ovat korvaamaton osa ennaltaehkäisevää työtä.
Parhaan kuvan saa, kun yhdistelee eri menetelmiä. Tärkeintä on kuitenkin luoda työpaikalle kulttuuri, jossa näistä asioista uskalletaan puhua avoimesti ja rakentavasti. Käy lukemassa tarkemmin, miten riskien arviointi työpaikalla käytännössä etenee.
Viranomainen valvoo – ja laiminlyönneillä on seurauksensa
Työsuojeluviranomainen valvoo aktiivisesti, että työnantajat kantavat vastuunsa. Tarkastuksilla ei enää tuijoteta pelkästään kypärien käyttöä, vaan yhä useammin syyniin joutuvat juuri psykososiaalisen kuormituksen hallinnan puutteet.
On hyvä muistaa, että työsuojelutarkastaja ei tule paikalle sakot viuhuen, vaan ensisijaisesti auttamaan ja neuvomaan. Tavoite on saada asiat kuntoon. Vasta jos annetuista ohjeista ei piitata, aletaan puhua järeämmistä toimenpiteistä.
Työsuojeluhallinnon tilastot kertovat karua kieltä: puutteet ovat yleisiä. Tarkastuksilla yleisimpiä murheenkryynejä olivat huono yhteistyö (26 %), vaikutusmahdollisuuksien puute (18 %) ja muut stressiä aiheuttavat tekijät (29 %). Valvonnan seurauksena annettiin noin 6 300 kehotusta ja tehtiin lähes 400 tutkintapyyntöä poliisille törkeistä laiminlyönneistä. Nämä luvut alleviivaavat, että työnantajan vastuu otetaan nykyään todella vakavasti. Lisää tietoa löytyy viranomaisten valvonnan tuloksista Tyosuojelu.fi-sivustolta.
Miten psykososiaalista kuormitusta voi hallita käytännössä?
Kun teoria on tuttua ja kuormitustekijät tunnistettu, on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Psykososiaalisen kuormituksen hallinta ei onneksi ole mitään rakettitiedettä, vaan se rakentuu pienistä ja suurista arjen teoista, jotka parantavat työn sujuvuutta ja ilmapiiriä. Monet tehokkaimmista keinoista eivät edes vaadi suuria investointeja – usein kyse on paremmasta johtamisesta ja työn fiksummasta organisoinnista.
Toimenpiteet on hyvä jakaa kolmelle tasolle, jotka kaikki tukevat toisiaan. Parhaat tulokset saadaan, kun kehitystyötä tehdään kaikilla osa-alueilla samaan aikaan.
Organisaatiotason toimet: perusta kuntoon
Kaikki lähtee liikkeelle organisaation rakenteista ja prosesseista. Kun perusta on vakaa, moni kuormitustekijä karsiutuu pois jo alkumetreillä. Nämä ovat asioita, jotka ovat ylimmän johdon ja esimiesten tontilla.
Selkeytä roolit ja vastuut: Varmista, että jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan ja missä hänen tonttinsa rajat kulkevat. Epäselvyys syö turhaan energiaa ja aiheuttaa helposti kitkaa tiimissä.
Panosta johtamiseen: Reilu, ennakoitava ja tukea antava johtaminen on paras lääke kuormitusta vastaan. Esimiesten kouluttaminen tunnistamaan stressin merkkejä ja puuttumaan niihin on aivan avainasemassa.
Luo toimivat prosessit: Huolellinen perehdytys, sujuva tiedonkulku ja selkeät toimintamallit esimerkiksi muutostilanteiden varalle vähentävät epävarmuutta ja rauhoittavat työntekoa.
Yhteisötason toimet: ilmapiiri ja yhteiset pelisäännöt
Yksikään organisaatio ei ole mitään ilman ihmisiä ja heidän välistä vuorovaikutustaan. Työyhteisön ilmapiiri ja yhteiset pelisäännöt ovatkin aivan ratkaisevan tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta.
Yksi tehokas ja yksinkertainen toimi on ottaa käyttöön palaverivapaat ajat, esimerkiksi perjantai-iltapäivät. Tämä antaa työntekijöille kaivattua aikaa keskittyä omiin tehtäviin ilman keskeytyksiä ja auttaa laskeutumaan rauhassa viikonloppuun.
Yhtä lailla on tärkeää sopia yhteisistä viestintäkäytännöistä. Milloin oletetaan, että viestiin vastataan heti, ja mitä kanavaa käytetään mihinkin asiaan? Lisäksi työpaikalla on oltava selkeä ja kaikille tuttu toimintamalli ristiriitatilanteiden käsittelyyn.
Yksilön tukeminen arjessa
Vaikka päävastuu kuormituksen hallinnasta on työnantajalla, myös yksilölliset tukitoimet ovat tärkeitä. Työn muokkaaminen, kuten työtehtävien räätälöinti tai joustavat työaikajärjestelyt, voivat auttaa sovittamaan työn paremmin yhteen työntekijän senhetkisten voimavarojen kanssa. Voit syventyä työnantajan velvollisuuksiin tarkemmin oppaassamme, joka käsittelee työnantajan vastuita ja velvollisuuksia laajemmin.
Työnantajan on myös tärkeää kannustaa aktiivisesti palautumiseen niin työpäivän aikana kuin sen jälkeenkin. Tämä voi tarkoittaa riittävien taukojen pitämisen varmistamista ja sen selväksi tekemistä, ettei vapaa-ajalla odoteta sähköpostien lukemista. Jo pienet teot viestivät, että organisaatio oikeasti välittää työntekijöidensä jaksamisesta.
Psykososiaalinen kuormitus – vastauksia yleisimpiin kysymyksiin
Psykososiaalinen kuormitus herättää paljon kysymyksiä ja aiheuttaa usein päänvaivaa niin työntekijöille kuin esimiehillekin. Olemme keränneet tähän vastauksia muutamiin polttavimpiin kysymyksiin, jotta saisit nopeasti selkeyttä ja apua arjen haasteisiin.
Mistä tiedän, onko kyseessä enää normaali kiire vai jo haitallinen kuormitus?
Tämä on erinomainen kysymys, sillä raja on usein häilyvä. Normaali kiire on yleensä tilapäistä – ajattele vaikka projektin loppurutistusta. Se voi jopa tuntua energisoivalta, ja kun homma on paketissa, palkintona on onnistumisen tunne ja ansaittu lepo.
Haitallinen kuormitus on sen sijaan kuin sitkeä vieras, joka ei lähde pois. Se on jatkuvaa, ja palautumiseen ei tunnu riittävän edes viikonloppu tai loma.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos huomaat itsessäsi jatkuvasti näitä merkkejä:
Tunnet itsesi riittämättömäksi, vaikka paiskit töitä minkä ehdit.
Nukkuminen on vaikeaa, uni katkonaista tai aamulla olo on yhtä väsynyt kuin illalla.
Keskittyminen herpaantuu ja tavallisetkin asiat unohtuvat.
Olet jatkuvasti ärtynyt ja pinna on kireällä pienistäkin asioista.
Jos kuormitus alkaa näkyä fyysisenä oireiluna, vaikuttaa ihmissuhteisiisi tai vie ilon elämästäsi, on viimeistään aika pysähtyä. Silloin ei ole enää kyse tavallisesta kiireestä, vaan vakavasta riskistä omalle jaksamisellesi.
Mitä teen, jos minua kiusataan työpaikalla?
Tärkein neuvo on: älä jää yksin. Ensimmäinen ja luontevin askel on kertoa tilanteesta omalle esimiehellesi. Jos kuitenkin esimies on itse osallisena kiusaamisessa tai et muusta syystä luota häneen, älä lannistu. Ota silloin yhteys hänen esimieheensä, työsuojeluvaltuutettuun tai HR-osastoon.
Muista, että työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus puuttua tilanteeseen ja selvittää asia. Sinun ei tarvitse kantaa taakkaa yksin. Konkreettinen vinkki on pitää kirjaa tapahtumista: mitä, milloin ja kuka oli paikalla. Tämä auttaa asian selvittelyssä valtavasti. Myös työterveyshuolto on olemassa sinua varten – sieltä saat luottamuksellista tukea ja neuvoja tilanteen käsittelyyn.
Voiko etätyö pahentaa psykososiaalista kuormitusta?
Kyllä voi, ehdottomasti. Vaikka etätyö tuo monille kaivattua joustoa, sen kääntöpuolena on uudenlaisia kuormitustekijöitä. Yksi yleisimmistä ansoista on työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen. Kun läppäri on aina käden ulottuvilla, työpäivä venyy helposti huomaamatta iltoihin ja viikonloppuihin.
Myös sosiaalinen eristäytyminen ja tunne siitä, että jää paitsi tärkeistä keskusteluista, voivat nakertaa jaksamista. Lisätään soppaan vielä tekniset murheet ja jatkuva paine olla tavoitettavissa, niin kuormitus on taattu. Siksi yhteiset, selkeät pelisäännöt viestintään ja työaikoihin ovat etätyössä kullanarvoisia kuormituksen ehkäisemisessä.
Kaipaako työyhteisönne konkreettisia työkaluja ja osaamista työturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Sec And Safe Solutions Oy tarjoaa asiantuntevia koulutuksia, jotka on suunniteltu antamaan käytännön eväitä turvallisemman ja terveellisemmän työympäristön luomiseen. Tutustu palveluihimme ja pyydä tarjous verkkosivuiltamme.
