Työsuojeluorganisaatio käytännössä

Mitä yhteistä on rakennuksen hätäpoistumisjärjestelmällä ja työpaikan työsuojeluorganisaatiolla? Et välttämättä mieti kumpaakaan päivittäin, mutta kun tilanne vaatii, niiden olemassaolo ja toimivuus ovat täysin kriittisiä. Työsuojeluorganisaatio on työpaikan järjestelmällinen rakenne, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki pääsevät työpäivän jälkeen terveenä kotiin.

Miksi työsuojeluorganisaatio on työpaikan turvaverkko

Äkkiseltään työsuojeluorganisaatio saattaa kuulostaa vain yhdeltä byrokraattiselta velvoitteelta muiden joukossa. Se on kuitenkin paljon enemmän. Parhaimmillaan se on koko työyhteisön yhteinen ponnistus, joka muuttaa kulttuuria pysyvästi turvallisemmaksi ja samalla myös tuottavammaksi.

Kyse ei ole pelkästään jo sattuneisiin tapaturmiin reagoimisesta. Itse asiassa sen tärkein tehtävä on ennaltaehkäisy. Toimiva organisaatio on kuin tutka, joka havaitsee potentiaaliset vaaranpaikat jo ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan. Tämä kattaa kaiken konkreettisista riskeistä, kuten liukkaista lattioista tai viallisista työkaluista, aina psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, kuten liialliseen työtaakkaan tai epäasialliseen kohteluun.

Enemmän kuin lain noudattamista

Vaikka laki velvoittaakin tietyt ehdot täyttävät yritykset perustamaan työsuojeluorganisaation, sen todelliset hyödyt ulottuvat paljon lakipykälien noudattamista pidemmälle. Kun homma tehdään kunnolla, se on strateginen investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Miten tämä arvo sitten näkyy käytännössä?

• Vähemmän sairauspoissaoloja: Kun tapaturmia ja työperäisiä sairauksia ehkäistään aktiivisesti, suorat ja epäsuorat kustannukset pienenevät merkittävästi.
• Parempi työhyvinvointi ja motivaatio: Kun henkilöstö kokee, että heidän turvallisuudestaan ja jaksamisestaan välitetään aidosti, sitoutuminen ja työmotivaatio kasvavat.
• Vahvempi työnantajakuva: Turvallisuuteen panostava yritys on houkuttelevampi työpaikka. Tämä helpottaa parhaiden osaajien löytämistä ja heidän pitämistään talossa.
• Sujuvampi arki ja parempi tuottavuus: Selkeät ja turvalliset toimintatavat karsivat turhia keskeytyksiä, virheitä ja häiriöitä, mikä tehostaa kaikkea tekemistä.

Suomessa työsuojelun kehitys on ollut pitkäjänteistä työtä. Juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle, ja yksi merkittävimmistä virstanpylväistä oli jo vuonna 1889 annettu keisarin asetus, joka loi pohjan työolosuhteiden järjestelmälliselle valvonnalle.

Tämä historiallinen perspektiivi muistuttaa, että työturvallisuus on nähty tärkeänä yhteiskunnallisena asiana jo sukupolvien ajan. Nykyaikainen työsuojeluorganisaatio on tämän pitkän kehityksen hedelmä – työkalu, jonka avulla jokainen työpaikka voi rakentaa itselleen turvallista ja kestävää tulevaisuutta. Voit syventyä aiheeseen tarkemmin vaikkapa Wikipedian artikkelissa työsuojelun historiasta.

Työsuojelun lakisääteiset perustukset Suomessa

Työsuojelun järjestäminen ei ole pelkkä suositus tai hyvä käytäntö – se on Suomessa kiveen hakattu lakisääteinen velvollisuus. Monelle yrittäjälle tai esihenkilölle lakipykälien maailma voi kuitenkin näyttäytyä melkoisena viidakkona. Puretaan siis yhdessä tärkeimmät vaatimukset selkokielelle, jotta tiedät tarkalleen, mitä juuri sinun yrityksessäsi pitää tehdä.

Kaiken takana on kaksi keskeistä lakia: Työturvallisuuslaki (738/2002) ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Ne muodostavat yhdessä sen selkärangan, joka määrittelee sekä työnantajan velvollisuudet että työntekijöiden oikeudet. Käytännössä nämä lait vastaavat yksinkertaisiin kysymyksiin: kuka tekee, mitä tekee ja milloin?

Työsuojelupäällikkö – pakollinen kaikille työpaikoille

Yksi yleisimmistä kysymyksistä koskee työsuojelupäällikköä. Onko sellainen pakko nimetä? Kyllä on. Laki on tässä asiassa täysin yksiselitteinen: jokaisella työnantajalla, jolla on palveluksessaan yksikin työntekijä, täytyy olla nimetty työsuojelupäällikkö.

Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja, jonka tehtävänä on auttaa johtoa ja esihenkilöitä työsuojeluasioiden hoitamisessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lopullinen vastuu työturvallisuudesta on aina ja poikkeuksetta työnantajalla. Päällikkö on asiantuntija ja koordinoija, ei vastuun kantaja.

• Pienyrityksessä: Alle 10 hengen firmassa yrittäjä voi usein toimia itse tässä roolissa.
• Kasvavassa firmassa: Kun yritys kasvaa, tehtävään kannattaa valita henkilö, jolla on aidosti aikaa ja kiinnostusta perehtyä asioihin syvällisemmin.

Kun 10 työntekijän raja ylittyy

Homma muuttuu, kun yrityksesi palkkalistoilla on kymmenen (10) tai enemmän työntekijää. Tässä kohtaa laki astuu peliin uudella, merkittävällä vaatimuksella: työntekijöiden on valittava keskuudestaan omat edustajansa valvomaan heidän etujaan turvallisuusasioissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa vaalien järjestämistä, joissa valitaan:

1. Työsuojeluvaltuutettu
2. Kaksi varavaltuutettua

Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden ääni ja korvat työpaikan turvallisuudessa. Hänen tehtävänsä on tuoda henkilöstön näkemykset esiin ja tehdä yhteistyötä työsuojelupäällikön ja johdon kanssa. Varavaltuutetut taas paikkaavat, jos varsinainen valtuutettu on estynyt.

Kuvitellaan, että sinulla on 15 hengen ohjelmistofirma. Laki velvoittaa sinua nimeämään työsuojelupäällikön (esim. toimitusjohtajan) ja järjestämään henkilöstölle vaalit, joissa he valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varahenkilöä. Näin sekä työnantajan että työntekijöiden edustus on hoidettu kuntoon.

Isommissa yrityksissä mukaan astuu työsuojelutoimikunta

Seuraava rajapyykki tulee vastaan, kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kaksikymmentä (20) työntekijää. Silloin laki määrää perustamaan työsuojelutoimikunnan.

Työsuojelutoimikunta on yhteinen foorumi, joka tuo kaikki osapuolet saman pöydän ääreen. Sen tarkoitus on käsitellä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä laaja-alaisesti, edistää jatkuvaa parantamista ja varmistaa, että työsuojelu on luonteva osa arjen toimintaa.

‍

Työsuojeluorganisaation avainhenkilöt ja vastuut

Toimiva työsuojeluorganisaatio on kuin hyvin viritetty koneisto, jossa jokainen osa tuntee tehtävänsä ja toimii saumattomasti yhteen. Kun roolit ovat selkeät ja vastuut jaettu, koko työpaikan turvallisuus ja hyvinvointi paranevat.

Kaiken takana on kuitenkin aina työnantaja, jolla on lain mukaan päävastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Tätä vastuuta ei voi koskaan siirtää kenellekään muulle, vaikka käytännön tehtäviä jaettaisiinkin eri henkilöille.

Työsuojelupäällikkö – johdon asiantuntijatuki

Jokaisella työpaikalla on oltava työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja nimeää tehtävään. Hän on työnantajan edustaja ja asiantuntija, joka auttaa johtoa ja esihenkilöitä hoitamaan työsuojeluvelvoitteensa.

Käytännössä työsuojelupäällikkö on usein se henkilö, joka pitää langat käsissään: hän seuraa lainsäädäntöä, koordinoi riskienarviointeja ja varmistaa, että yhteistyö eri osapuolten välillä toimii. On tärkeää muistaa, että hänellä ei ole juridista vastuuta, vaan hän toimii nimenomaan asiantuntijana ja toiminnan käynnistäjänä.

Perusvelvoitteet koskevat kaikkia, mutta jo kymmenen työntekijän raja tuo mukaan pakollisen henkilöstön edustuksen.

Työsuojeluvaltuutettu – henkilöstön ääni ja silmät

Kun työpaikalla on säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, henkilöstön on valittava keskuudestaan vaaleilla työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Hän on työntekijöiden virallinen edustaja, jonka tehtävänä on valvoa työntekijöiden etua turvallisuus- ja terveysasioissa.

Työsuojeluvaltuutettu on korvaamaton linkki henkilöstön ja johdon välillä. Hän tuo esiin arjen havaintoja ja epäkohtia, joita johto ei välttämättä itse huomaisi. Hänellä on myös oikeus saada tietoa työympäristöön liittyvistä asioista ja tarvittaessa jopa keskeyttää työ, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa.

"Työsuojeluvaltuutettu ei ole johdon vastustaja, vaan tärkein kumppani turvallisuuskulttuurin luomisessa. Hän tuo kentän todellisuuden suoraan päätöksenteon ytimeen."

Yhteistyö on avainasemassa onnettomuuksien ehkäisyssä. Moni vakava seuraus olisi vältettävissä, jos kaikki ymmärtäisivät, mikä on työtapaturma ja miten pienetkin riskit voivat johtaa sellaiseen.

Työsuojelutoimikunta – yhteistyön foorumi

Isommilla työpaikoilla, joissa on vähintään 20 työntekijää, perustetaan työsuojelutoimikunta. Se on yhteistoimintaelin, jossa työnantajan ja työntekijöiden edustajat käsittelevät yhdessä laajoja, koko työpaikkaa koskevia työsuojeluasioita.

Toimikunnan pöydällä ovat tyypillisesti:

• Työterveyshuollon suunnitelmat
• Riskienarvioinnin tulokset ja toimenpiteet
• Työsuojelun toimintaohjelma
• Henkilöstön koulutustarpeet

Työsuojelutoimikunta varmistaa, että turvallisuusasiat eivät jää irrallisiksi projekteiksi, vaan ne ovat kiinteä osa yrityksen strategiaa ja päivittäistä toimintaa.

Toimivat prosessit työsuojelun arjessa

Vaikka roolit ja vastuut olisivat paperilla kunnossa, se ei vielä takaa mitään. Todellinen työsuojelu herää eloon vasta, kun arjen prosessit toimivat. Miten teoria siis viedään käytäntöön ja saadaan homma rullaamaan maanantaista perjantaihin? Kaiken A ja O on systemaattinen, jatkuva tekeminen – työsuojelu ei ole mikään yksittäinen projekti, vaan osa normaalia arkea.

Tämän toiminnan sydämessä on ennakoiva ote. Sen sijaan, että odotellaan ja reagoidaan vasta kun jotain sattuu, pyritään aktiivisesti tunnistamaan ja karsimaan vaarat pois jo etukäteen. Tämä onnistuu vain, jos johto on aidosti sitoutunut, toimintamallit ovat selkeitä ja koko porukka on mukana.

Riskienarviointi on kaiken perusta

Jos työsuojelusta pitäisi valita yksi työkalu ylitse muiden, se olisi ehdottomasti riskienarviointi. Se on järjestelmällinen tapa käydä läpi työpaikan vaarat, miettiä miten vakavia seurauksia niistä voi aiheutua ja päättää, mitä asialle tehdään.

Kyse ei ole mistään rakettitieteestä, vaan ihan loogisesta ja järjestelmällisestä toiminnasta. Käytännössä istutaan alas, käydään läpi eri työvaiheet ja -tilat ja pohditaan, mikä voisi mennä vikaan. Jos kaipaat syvempää perehdytystä aiheeseen, lue kattava oppaamme, jossa kerrotaan askel askeleelta, miten riskien arviointi työpaikalla tehdään.

Riskit näyttävät tietysti erilaisilta eri aloilla:

• Varastolla ne voivat olla fyysistä kuormitusta, putoavia esineitä tai trukkien aiheuttamia vaaratilanteita.
• Toimistossa taas painitaan ergonomian, kiireen aiheuttaman henkisen kuorman tai sisäilmaongelmien kanssa.
• Rakennustyömaalla listalla ovat putoamisvaarat, raskaat nostot, pölylle ja kemikaaleille altistuminen sekä koneiden turvallisuuspuutteet.

Onnistunut riskienarviointi ei ole vain pakollinen paperi, joka täytetään ja unohdetaan mappiin. Se on elävä työkalu, joka kaivetaan esiin ja päivitetään aina, kun olosuhteet, menetelmät tai laitteet muuttuvat.

Tulokselliset kokoukset ja selkeä viestintä

Kun vaarat on tunnistettu, tieto ei saa jäädä vain pienen piirin sisälle. Työsuojelutoimikunnan kokoukset ovat tässä avainasemassa. Jotta palavereista ei tule pelkkää kahvinjuontia ja muodollisuuksien täyttämistä, ne on valmisteltava hyvin.

Tehokkaan kokouksen resepti on yksinkertainen:

1. Selkeä agenda: Osallistujat saavat esityslistan etukäteen ja tietävät, mistä puhutaan. Keskitytään olennaiseen, kuten edellisten päätösten seurantaan ja uusien havaintojen läpikäyntiin.
2. Konkreettiset päätökset: Jokaisesta asiasta tehdään selkeä päätös. Kuka tekee, mitä tekee ja milloin pitää olla valmista? Epämääräisille "pitäisi tehdä" -kirjauksille ei ole sijaa.
3. Vastuut ja seuranta: Pöytäkirjaan merkitään selvästi vastuuhenkilöt ja aikataulut. Seuraavassa kokouksessa aloitetaan tarkistamalla, että sovitut asiat on hoidettu.

Yhtä tärkeää kuin kokouksissa päättäminen on tiedon jakaminen koko organisaatiolle. Avoin viestintä rakentaa luottamusta. Ihmisten pitää tietää, miten he voivat ilmoittaa turvallisuuspuutteista ja läheltä piti -tilanteista matalalla kynnyksellä – ilman pelkoa siitä, että leimautuu valittajaksi.

Oppiminen on jatkuva prosessi

Hyvä työsuojeluorganisaatio ei koskaan ajattele olevansa valmis. Se pyrkii jatkuvasti parempaan. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta poikkeamasta, läheltä piti -tilanteesta ja tapaturmasta otetaan opiksi. Miksi näin kävi? Mitä voimme muuttaa, jotta sama ei toistuisi?

Tällaisen turvallisuuskulttuurin luominen on pitkäjänteistä työtä, mutta se todella kannattaa. Tilastokeskuksenkin työolotutkimukset osoittavat, että suomalaisilla työpaikoilla on jatkuvasti lisätty yhteistyötä ja panostettu yhä enemmän myös henkiseen hyvinvointiin. Tämä kertoo siitä, että turvallisuus nähdään yhä laajemmin tärkeänä osana menestyvää liiketoimintaa.

Loppujen lopuksi toimivat prosessit kiteytyvät siihen, että turvallisuus ei ole erillinen saareke, vaan se on leivottu sisään kaikkeen päivittäiseen tekemiseen. Se on tapa ajatella ja toimia – joka päivä, jokaisessa työtehtävässä.

Osaaminen ja koulutus toiminnan ytimessä

Työsuojeluorganisaation pystyttäminen ja roolien jakaminen on vasta alkulämmittelyä, ei koskaan valmis maali. Ilman ajantasaista osaamista ja ymmärrystä parhaatkin rakenteet jäävät pelkäksi paperitiikeriksi. Aito turvallisuuskulttuuri alkaa elää vasta sitten, kun nimetyillä henkilöillä on oikeasti työkalut ja taidot hommansa hoitamiseen.

Siksi koulutus ei ole mikään pakollinen kuluerä, vaan yksi parhaista sijoituksista, jonka yritys voi tehdä porukkansa hyvinvointiin ja toimintansa jatkuvuuteen.

Kuvittelepa hetkeksi, että työsuojelupäällikkö tai -valtuutettu saa eteensä kinkkisen työpaikkakiusaamiskeissin tai joutuu arvioimaan uuden tuotantolinjan ergonomisia riskejä. Pelkkä titteli selässä ei anna mitään avaimia näiden tilanteiden ratkaisemiseen. Tarvitaan aitoa ymmärrystä lainsäädännöstä, riskienhallinnasta, ihmisten välisestä dynamiikasta ja ennaltaehkäisevistä keinoista.

Mitä taitoja työsuojelurooleissa oikeasti tarvitaan?

Jotta työsuojeluorganisaatio ei jäisi pelkäksi korulauseeksi, sen avainhenkilöiden on hallittava yllättävän monipuolinen kattaus taitoja. Pelkkä hyvä tahto ei yksinkertaisesti riitä, vaan tarvitaan kovaa osaamista.

Tehtävissä pärjääminen vaatii muun muassa:

• Lainsäädännön tuntemusta: On tiedettävä, mitkä lait ja asetukset määrittävät pelikentän säännöt.
• Riskien vainuamista: Kyky nähdä niin fyysiset kuin henkisetkin vaaranpaikat on kaiken A ja O.
• Ongelmanratkaisukykyä: Pitää osata selvittää, mistä ongelmat johtuvat, ja kehittää toimivia ratkaisuja.
• Viestintä- ja yhteistyötaitoja: On pystyttävä puhumaan samaa kieltä niin duunarin, pomon kuin ylimmän johdonkin kanssa – ja saamaan asioita aikaan.

Nämä taidot eivät tipahda taivaalta, vaan ne rakennetaan laadukkaan ja ennen kaikkea käytännönläheisen koulutuksen avulla.

Koulutus vastaa suoraan arjen haasteisiin

Kun osaamistarpeet on kartoitettu, on aika hankkia tarvittava pätevyys. Meillä Sec And Safe Solutions Oy:llä koulutukset on suunniteltu vastaamaan juuri niihin haasteisiin, joita työsuojeluporukka kohtaa päivittäisessä työssään. Emme jauha pelkkää teoriaa, vaan annamme osallistujille konkreettisia työkaluja ja varmuutta toimia.

Esimerkiksi Työsuojelun peruskurssi antaa vankan yleiskuvan työsuojeluyhteistoiminnasta, laeista ja vastuista. Se on täydellinen starttipaketti kaikille uusille työsuojelutoimijoille tai vanhoille konkareille, jotka haluavat päivittää tietonsa. Työturvallisuuskortti taas on käytännössä pakollinen monilla aloilla, ja se takaa, että kaikilla yhteisellä työmaalla touhuavilla on samat perustiedot turvallisista työtavoista.

Koulutus antaa paljon enemmän kuin pelkän todistuksen. Se antaa itseluottamusta puuttua epäkohtiin, rohkeutta tehdä aloitteita ja kykyä perustella omat näkemykset faktoilla. Se muuttaa passiivisen roolin aktiiviseksi tekijäksi.

Osaamiseen panostamalla varmistetaan, että työsuojelu ei jää vain lakisääteiseksi velvollisuudeksi, vaan siitä kasvaa aito voimavara. Fiksut työpaikat ovat myös huomanneet, että työsuojeluosaamisen yhdistäminen muihin turvallisuustaitoihin luo entistäkin vahvemman pohjan. Esimerkiksi riittävä ensiapukoulutus työpaikalla on kiinteä osa kokonaisvaltaista turvallisuutta ja täydentää täydellisesti työsuojelutoimintaa.

Onnistunut työsuojelutyö näkyy suoraan viivan alla vähentyneinä tapaturmina ja sairauspoissaoloina. Koulutettu henkilöstö osaa ennakoida riskejä, mikä säästää yritykseltä paitsi rahaa, myös inhimillistä kärsimystä. Se on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin parempana työilmapiirinä, korkeampana tuottavuutena ja vahvempana työnantajakuvana.

Miten tästä eteenpäin? Konkreettiset askeleet turvallisempaan työpäivään

Nyt kun olemme käyneet läpi työsuojeluorganisaation perusteet, on aika kääntää katseet käytäntöön. Tämä kaikki ei ole pelkkää pykälien pyörittelyä tai pakollista paperityötä. Kyse on pohjimmiltaan investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin parempana tuottavuutena, sitoutuneempana henkilöstönä ja vahvempana työnantajakuvana.

Tie kohti aidosti turvallista ja hyvinvoivaa työyhteisöä alkaa aina siitä ensimmäisestä, tietoisesta päätöksestä. Nyt on oikea hetki muuttaa opittu tieto teoiksi ja varmistaa, että oma työpaikkasi on paitsi tehokas, myös turvallinen ihan jokaiselle työntekijälle.

Muistilista: Mistä aloittaa?

Mistä sitten kannattaa lähteä liikkeelle, jos tuntuu, että parannettavaa löytyy? Tässä simppeli muistilista, jonka avulla pääset vauhtiin.

• 1. Tarkista perusasiat: Onko teidän työsuojeluorganisaationne ajan tasalla? Löytyykö nimetty työsuojelupäällikkö, ja onko henkilöstön edustajat valittu lain ja yrityksen koon mukaisesti? Laita dokumentaatio kerralla kuntoon.
• 2. Kartoita osaaminen: Ovatko avainhenkilöt saaneet tarvittavan koulutuksen? Tunnistavatko työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu nykypäivän riskit ja tietävätkö he, miten toimia, kun jotain sattuu? Rehellinen arvio on paras lähtökohta.
• 3. Ryhdy toimeen: Älä anna hyvien aikeiden jäädä pöytälaatikkoon. Jos huomasit puutteita, tee selkeä suunnitelma niiden korjaamiseksi. Valitse tärkeimmät kehityskohteet, pistä ne tärkeysjärjestykseen ja laadi niille realistinen aikataulu.

Hyvin hoidettu työsuojelu ei ole projekti, jolla on alku ja loppu. Se on jatkuva prosessi, vähän kuin kunnon ylläpito: tuloksia syntyy säännöllisellä ja pitkäjänteisellä työllä, ei yksittäisillä pyrähdyksillä.

Jos kaipaat sparrausta tai apua missä tahansa tämän matkan vaiheessa, olemme täällä sinua varten. Me Sec And Safe Solutions Oy:llä autamme rakentamaan juuri teidän työpaikallenne sopivan ja aidosti toimivan kokonaisuuden, oli kyse sitten koulutuksesta tai käytännön tuesta.

Usein kysytyt kysymykset työsuojeluorganisaatiosta

Työsuojeluorganisaation perustamiseen liittyy monia käytännön kysymyksiä, jotka askarruttavat niin kokeneita johtajia kuin tuoreita yrittäjiäkin. Olemme koonneet tähän vastauksia yleisimpiin pohdintoihin – selkeästi ja ilman turhaa jargonia.

Tarvitaanko alle 10 hengen yrityksessä työsuojelupäällikkö?

Lyhyt vastaus: kyllä tarvitaan. Laki on tässä asiassa täysin yksiselitteinen. Heti kun yrityksellä on palkkalistoillaan yksikin työntekijä, sille on nimettävä työsuojelupäällikkö.

Pienessä firmassa yrittäjä itse on usein luontevin ja käytännöllisin valinta tähän rooliin. On kuitenkin hyvä muistaa, että työsuojelupäällikkö on nimenomaan työnantajan edustaja ja asiantuntija. Hänen tehtävänsä on auttaa ja tukea johtoa, mutta lopullinen juridinen vastuu työpaikan turvallisuudesta on ja pysyy aina työnantajalla.

Miten työsuojeluvaltuutetun vaalit järjestetään oikein?

Kun työpaikan vahvuus nousee säännöllisesti vähintään kymmeneen työntekijään, on aika valita henkilöstölle oma edustaja, työsuojeluvaltuutettu. Jotta valittu henkilö voi aidosti edustaa koko porukkaa ja nauttia kaikkien luottamusta, vaaliprosessin täytyy olla avoin ja reilu.

Homma hoituu käytännössä näin:

1. Ilmoita vaaleista: Kerro kaikille hyvissä ajoin, että vaalit ovat tulossa. Viesti selkeästi aikataulusta ja siitä, miten ehdokkaaksi voi asettua.
2. Aseta ehdokkaat: Kuka tahansa työntekijä voi asettua ehdolle.
3. Järjestä äänestys: Jos ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin on paikkoja, pidetään suljettu lippuäänestys. Näin jokainen voi äänestää vapaasti.
4. Julkista tulos: Kerro avoimesti vaalien tulos ja onnittele valittuja.

Huolella hoidettu prosessi on paras lähtökohta toimivalle yhteistyölle ja takaa, että työsuojeluorganisaatio saa riveihinsä henkilöstön aidosti tukeman edustajan.

Voiko toimitusjohtaja toimia myös työsuojelupäällikkönä?

Kyllä voi, ja pienemmissä yrityksissä tämä on erittäin yleinen ja toimiva ratkaisu. Kun toimitusjohtaja tai yrittäjä itse hoitaa roolia, työsuojeluasiat pysyvät varmasti ylimmän johdon agendalla.

On kuitenkin tärkeää tiedostaa roolien ero. Toimitusjohtajana henkilö kantaa lopullista työnantajan vastuuta, kun taas työsuojelupäällikön hatussa hän on asiantuntija, organisoija ja yhteistyön edistäjä.

Miten varmistan, että työsuojelukoulutus on riittävää?

Riittävä koulutus on toimivan työsuojelun selkäranka. Se ei ole pelkkää lakipykälien pänttäämistä, vaan kykyä soveltaa oppia arjen tilanteisiin. Varmista, että valitsemasi koulutus antaa konkreettisia työkaluja riskien tunnistamiseen ja käytännön ongelmanratkaisuun.

Koulutuksen arvo mitataan lopulta siinä, miten vastuuhenkilöt toimivat, kun jotain oikeasti tapahtuu. Osaavatko he toimia oikein ja tehokkaasti? Tämän varmistamiseksi kannattaa luottaa kokeneisiin ammattilaisiin.

On ehdottoman tärkeää, että niin työsuojelupäällikkö kuin -valtuutettukin saavat kunnon perehdytyksen ja koulutuksen tehtäviinsä heti kauden alussa.

Tarvitsitpa sitten yksittäistä kurssia tai apua koko organisaation koulutussuunnitelman laatimiseen, Sec And Safe Solutions Oy on kumppanisi. Me autamme rakentamaan osaamista, joka tekee työpaikastasi aidosti turvallisemman. Tutustu käytännönläheisiin ja joustaviin koulutuksiimme osoitteessa https://secandsafe.fi/.