Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, joka pitää huolta siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä töitä. Käytännössä hän toimii linkkinä henkilöstön ja johdon välillä kaikissa työsuojeluun liittyvissä asioissa.
Rooli on paitsi tärkeä, myös lakisääteinen ja pakollinen kaikilla työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää.
Työsuojeluvaltuutettu on turvallisuuden selkäranka
Voitaisiin ajatella, että työpaikka on kuin monimutkainen koneisto. Jokainen osa – työntekijä, laite ja työvaihe – on elintärkeä kokonaisuuden toimivuudelle. Tässä kuviossa työsuojeluvaltuutettu on kuin koneiston tarkkasilmäinen huoltaja, joka huomaa pienimmätkin säröt ja kulumat, ennen kuin ne johtavat vakavaan rikkoutumiseen tai vaaratilanteeseen.
Hän ei ole mikään ylhäältä päin saneleva sääntöpoliisi. Sen sijaan hän on aktiivinen ja osallistuva toimija, joka rakentaa ja ylläpitää työpaikan turvallisuuskulttuuria. Valtuutetun tontille kuuluvat niin fyysiset riskit, kuten liukkaat lattiat ja vialliset koneet, kuin myös henkisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tukeminen.
Miksi rooli on niin tärkeä?
Työsuojeluvaltuutettu tekee turvallisuudesta konkreettista. Ilman häntä hyvät aikeet saattaisivat jäädä vain johdon strategiapapereihin kauniiksi lauseiksi. Hänen tehtävänsä on jalkauttaa ne arkeen.
Valtuutetun vastuulla on muun muassa:
Edustaa työntekijöitä: Hän on työntekijöiden ääni ja virallinen kanava johdon suuntaan kaikissa työsuojeluasioissa.
Ennaltaehkäistä riskejä: Osallistumalla aktiivisesti työolojen tarkkailuun ja riskienarviointiin hän auttaa tarttumaan ongelmiin jo ennen kuin mitään sattuu.
Tukea yhteistyötä: Valtuutettu on avainpelaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä työnantajan, työterveyshuollon ja muun työsuojeluväen kanssa.
Tämä yhteistyö on koko homman ydin. Voit lukea aiheesta lisää artikkelistamme, jossa kerromme, miten toimiva työsuojeluorganisaatio rakennetaan.
Roolin viralliset raamit on määritelty laissa työsuojelun valvonnasta (44/2006). Ja viranomaiset todella valvovat sen noudattamista. Esimerkiksi vuonna 2024 työsuojeluviranomaiset tekivät Suomessa yhteensä 20 600 tarkastusta, joiden perusteella annettiin tuhansia kehotuksia ja toimintaohjeita havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Voit tutustua tarkemmin työsuojeluvalvonnan tilastoihin ja lukuihin. Nämä luvut alleviivaavat, miten vakavasti turvallisuusasioihin suhtaudutaan – ja miksi valtuutetun ammattitaito on työpaikalle korvaamaton.
Työsuojeluvaltuutetun rooli pähkinänkuoressa
Työsuojeluvaltuutetun keskeiset tehtävät ja tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutettu toimii työntekijöiden edustajana työpaikan työsuojeluasioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu varmistaa, että työympäristö on turvallinen ja terveellinen. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelutarkastuksiin, raportoi mahdollisista vaaratekijöistä ja tekee ehdotuksia niiden korjaamiseksi. Hän toimii myös linkkinä työntekijöiden ja johdon välillä, edistäen avoimuutta ja yhteistyötä työsuojelukysymyksissä. Työsuojeluvaltuutetun vastuulla on valvoa, että työsuojelulainsäädäntöä noudatetaan ja että työntekijöiden hyvinvointi on etusijalla.
Miten työsuojeluvaltuutettu valitaan työpaikalla
Työsuojeluvaltuutetun valinta on selkeästi määritelty prosessi, jolla varmistetaan, että henkilöstö saa äänensä kuuluviin ja voi valita edustajansa demokraattisesti. Homma on suunniteltu mahdollisimman suoraviivaiseksi, jotta jokainen työpaikka, koosta riippumatta, pystyy hoitamaan sen reilusti ja lain mukaan.
Käytännössä kaikki lähtee liikkeelle vaalien järjestämisestä. Vaikka prosessi on työntekijöiden, on työnantajalla velvollisuus varmistaa, että vaalit voidaan ylipäätään pitää. Tämä tarkoittaa usein vaalitoimikunnan perustamista tai prosessin organisointia yhdessä henkilöstön kanssa.
Kuka voi asettua ehdolle ja kuka saa äänestää
Kuka tahansa yrityksen työntekijä voi asettua ehdolle työsuojeluvaltuutetuksi. Asemalla, tittelillä tai työvuosien määrällä ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on aito kiinnostus ja halu parantaa yhteistä työturvallisuutta. Ainoa poikkeus on yrityksen ylin johto, joka luonnollisesti edustaa työnantajaa.
Äänioikeus on puolestaan jokaisella työpaikan työntekijällä, lukuun ottamatta työnantajan edustajia, kuten toimitusjohtajaa. Tämä takaa, että valinta on nimenomaan henkilöstön oma.
Vaalit voi toteuttaa muutamalla eri tavalla:
Sopuvaali: Tämä on helpoin tapa. Jos ehdokkaita on tasan yhtä monta kuin paikkoja on jaossa (esim. yksi valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua), heidät voidaan julistaa valituiksi ilman äänestystä.
Lippuäänestys: Se perinteinen ja pomminvarma tapa, jossa jokainen rustaa nimen lappuun ja pudottaa sen uurnaan.
Sähköinen äänestys: Erityisen kätevä nykypäivänä, kun moni tekee etätöitä. Tämä helpottaa kaikkien osallistumista.
Valittiinpa mikä tapa tahansa, läpinäkyvyys ja luottamuksellisuus ovat kaiken A ja O.
Kun valtuutettu on valittu, hänen työnsä lähtee rullaamaan jatkuvana prosessina. Valvonta, ennaltaehkäisy ja yhteistyö muodostavat jatkuvan kehän.
Toimikausi ja mitä sen jälkeen
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta. Työpaikalla voidaan kuitenkin sopia myös pidemmästä, esimerkiksi neljän vuoden kaudesta.
Kun kausi alkaa tulla päätökseen, on aika järjestää uudet vaalit. Istuva valtuutettu voi ilman muuta asettua uudelleen ehdolle, mikä onkin hyvä juttu jatkuvuuden kannalta, jos porukka on ollut tyytyväinen hänen työhönsä.
Entä jos kukaan ei halua ehdolle? Se on kiusallinen, mutta ei tavaton tilanne. Silloin kannattaa pysähtyä ja keskustella avoimesti henkilöstön kanssa syistä. Usein taustalla on epätietoisuutta roolin sisällöstä tai pelkoa liian suuresta työtaakasta. Kun kerrotaan, mitä tehtävä oikeasti pitää sisällään ja millaista tukea siihen on saatavilla, ehdokkaita voi löytyä yllättävänkin helposti.
Valtuutetun oikeudet ja velvollisuudet selkokielellä
Työsuojeluvaltuutetun hommassa on kyse tasapainottelusta – toisessa vaakakupissa ovat oikeudet ja toisessa velvollisuudet. Lakipykälät saattavat äkkiseltään kuulostaa monimutkaisilta, mutta kun ne purkaa arjen tasolle, homman ydin on yllättävän selkeä. Käydäänpä läpi, mitä nämä oikeudet ja velvollisuudet ihan oikeasti tarkoittavat.
Hyvä vertauskuva valtuutetun roolille on talon isäntä tai emäntä. Hänellä on oltava avaimet jokaiseen nurkkaan, jotta hän voi varmistaa, että paikat ovat turvallisessa kunnossa. Jos hän huomaa tulipalon vaaran, hänellä on oikeus ja velvollisuus toimia heti. Samalla hänen pitää ehdottomasti kunnioittaa asukkaiden yksityisyyttä eikä levitellä kuulemiaan tai näkemiään asioita.
Mitä valtuutettu saa tehdä? Keskeiset oikeudet
Nämä oikeudet eivät ole mitään etuoikeuksia, vaan työkaluja, joilla valtuutettu voi hoitaa tehtävänsä kunnolla. Ilman niitä rooli olisi pelkkä tittelinkipeys ilman todellista vaikutusvaltaa.
Oikeus tietoon: Valtuutetulla on oikeus saada työnantajalta käsiinsä kaikki työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvät paperit. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi riskienarviointeja, työterveyshuollon selvityksiä ja tietoja työpaikalla käytettävistä aineista. Tieto on valtaa – tässä tapauksessa valtaa parantaa turvallisuutta.
Oikeus keskeyttää vaarallinen työ: Tämä on valtuutetun järein työkalu. Jos jokin työ aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, valtuutetulla on oikeus pistää homma seis. Tätä "hätäjarrua" käytetään onneksi harvoin ja vain todellisissa kriisitilanteissa, kunnes vaara on saatu hallintaan.
Oikeus aikaan ja koulutukseen: Kukaan ei voi tehdä kahta työtä samaan aikaan. Siksi työnantajan on annettava valtuutetulle riittävästi työaikaa luottamustehtävän hoitamiseen. Lisäksi työnantajan velvollisuus on kustantaa tarvittava koulutus, jotta valtuutetulla on eväät tehtävässään onnistumiseen.
Tehostettu irtisanomissuoja: Työsuojeluvaltuutettua ei voi irtisanoa hänen tehtävänsä hoitamisen takia. Myös muissa tilanteissa, kuten yt-neuvotteluissa, hänen työsuhdeturvansa on tavallista työntekijää vahvempi. Tämä takaa sen, että hän uskaltaa puuttua epäkohtiin pelkäämättä oman työpaikkansa puolesta.
Nämä oikeudet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan ne on kirjattu lakiin. Voit tutustua tarkemmin siihen, miten työturvallisuuslaki määrittelee oikeudet ja velvollisuudet.
Mitä valtuutetun pitää tehdä? Velvollisuudet luovat luottamusta
Oikeuksien kääntöpuolella ovat velvollisuudet, jotka varmistavat, että valtuutettu toimii aina vastuullisesti ja koko työyhteisön parhaaksi.
Yksi kaikkein pyhimmistä periaatteista on ehdoton salassapitovelvollisuus. Valtuutettu saa tietoonsa asioita, jotka eivät kuulu muille – esimerkiksi yksittäisten ihmisten terveystietoja tai yrityksen liikesalaisuuksia. Näiden tietojen pitäminen omana tietonaan on luottamuksen perusta.
Mitä muuta valtuutetulta odotetaan?
Koko porukan edustaminen: Valtuutetun tehtävä on ajaa kaikkien edustamiensa työntekijöiden etua, oli henkilö sitten johtaja, asiantuntija tai suorittavan työn tekijä, ja riippumatta ammattiliiton jäsenyydestä.
Yhteistyö, ei vastakkainasettelu: Tavoitteena on löytää ratkaisuja yhdessä työnantajan ja työsuojelupäällikön kanssa. Valtuutetun rooli ei ole olla opposition edustaja, vaan rakentava kumppani, joka pyrkii yhteiseen hyvään.
Asioihin perehtyminen: Homma vaatii aktiivisuutta. Valtuutetun odotetaan opiskelevan työsuojeluun liittyviä sääntöjä ja tutustuvan työpaikan olosuhteisiin, jotta hän osaa toimia asiantuntevasti ja perustellusti.
Kun tämä tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä toimii, työsuojeluvaltuutettu on korvaamattoman arvokas linkki työntekijöiden ja johdon välillä.
Miten työsuojelu on kehittynyt Suomessa
Jotta voisi täysin ymmärtää, mistä nykypäivän työsuojeluvaltuutetun roolissa on kyse, on hyvä vilkaista peiliin ja katsoa, mistä olemme lähteneet liikkeelle. Suomalainen työsuojelu ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan se on vuosikymmenten kehityksen ja opittujen läksyjen tulos.
Kaikki alkoi oikeastaan jo 1800-luvun teollistumisen myötä. Työolot tehtaissa olivat usein suoraan sanottuna karmeat, eikä turvallisuudesta juuri piitattu. Valvonta oli tuolloin vasta lapsenkengissään.
Homma perustui aluksi yksittäisiin ammattientarkastajiin, jotka kiersivät tehtaissa ja yrittivät puuttua kaikkein räikeimpiin epäkohtiin. Tämä oli kuitenkin todella hajanaista ja riippui täysin siitä, kuinka aktiivinen yksittäinen tarkastaja sattui olemaan. Vähitellen alettiin kuitenkin ymmärtää, ettei tämä riitä – tarvittiin järjestelmällisempi ote, jossa työntekijät itse ovat mukana parantamassa omaa arkeaan.
Kohti nykyaikaista yhteistoimintaa
Todellinen käänne nähtiin 1970-luvulla, kun Suomeen luotiin vihdoin keskitetty ja järjestelmällinen työsuojelun valvonta. Tämä uudistus muurasi peruskiven sille yhteistoimintamallille, joka on tänäkin päivänä suomalaisen työsuojelun ehdoton selkäranka.
Yhteistoiminta sai kunnolla tuulta purjeisiinsa, kun Työsuojelun valvontalaki säädettiin vuonna 1974. Se korvasi vanhan ja riittämättömäksi todetun ammattientarkastajien järjestelmän. Samassa rytäkässä perustettiin työsuojelupiirit ja Työsuojeluhallitus koordinoimaan toimintaa. Vaikka hallinnon rakenteet ovat sittemmin eläneet, perusajatus on pysynyt kirkkaana: työsuojelu on meidän kaikkien yhteinen juttu. Voit lukea lisää aiheesta työsuojelun hallinnon historiasta ja kehitysvaiheista.
Työsuojeluvaltuutetun rooli on muuttunut passiivisesta tarkastusten avustajasta aktiiviseksi ja strategiseksi kumppaniksi. Nykyään valtuutettu ei ainoastaan reagoi ongelmiin, vaan osallistuu ennakoivasti turvallisuuskulttuurin rakentamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.
Valtuutetusta työhyvinvoinnin strateginen kumppani
Tänä päivänä työsuojeluvaltuutettu on paljon muutakin kuin pelkkä sääntöjen ja määräysten vahtija. Työkenttä on laajentunut kattamaan myös vaikeammin mitattavia asioita, kuten psykososiaalista kuormitusta ja henkistä jaksamista.
Koko kehityksen ytimessä on ollut se oivallus, että parhaat tulokset saadaan, kun työntekijöiden oma kokemus ja käytännön asiantuntemus otetaan mukaan turvallisuustyöhön.
Tämä matka teollisuusajan yksinkertaisesta valvonnasta nykypäivän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiajatteluun osoittaa, miksi työsuojeluvaltuutettu on niin kriittinen osa suomalaista työelämää. Hänen roolinsa on elintärkeä, jotta työpaikat pysyvät turvallisina, terveellisinä ja tuottavina jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Työsuojeluvaltuutetun työkalupakki arjen tilanteisiin
Onnistunut työsuojeluvaltuutetun työ ei ole pelkkää lakipykälien pänttäämistä, vaan ennen kaikkea käytännön tekoja. Tehokas valtuutettu tarvitsee selkeän työkalupakin, joka auttaa muuttamaan havainnot ja keskustelut konkreettisiksi parannuksiksi arjen työssä. Tämä ei vaadi monimutkaisia järjestelmiä – systemaattinen ja ennakoiva ote riittää pitkälle.
Kuvittele itsesi etsiväksi, jonka tehtävänä on löytää piileviä vaaroja ja ratkaista ongelmia, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa harmia. Tässä työssä tärkeimmät välineesi ovat tarkka havainnointi, huolellinen dokumentointi ja avoin vuorovaikutus.
Dokumentoi työpaikkakierrokset tehokkaasti
Säännölliset työpaikkakierrokset ovat koko työsuojelutyön selkäranka. Pelkkä tilojen läpi käveleminen ja katselu ei kuitenkaan riitä. Kaikki havainnot on kirjattava järjestelmällisesti ylös. Näin luodaan muistijälki ja todistusaineisto, jonka avulla asioiden edistymistä on helppo seurata.
Muutama vinkki tehokkaaseen kierrokseen:
Valmistele etukäteen: Päätä kierrokselle selkeä teema. Keskitytäänkö tällä kertaa ergonomiaan, koneiden turvallisuuteen vai kenties yleiseen siisteyteen?
Ota kuvia: Visuaalinen todiste on usein tehokkaampi kuin tuhat sanaa. Selkeä kuva ennen ja jälkeen -tilanteesta tekee saavutetuista parannuksista konkreettisia.
Kirjaa selkeästi: Dokumentoi, mitä havaittiin, missä se havaittiin ja mitä toimenpiteitä ehdotetaan. Yksityiskohdilla on väliä.
Sovi vastuut ja aikataulut: Kuka vastaa korjaavasta toimenpiteestä ja mihin mennessä sen pitäisi olla valmis?
Psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen
Nykyaikainen työsuojelu ei keskity ainoastaan fyysisiin vaaroihin, kuten liukastumisiin tai putoaviin esineisiin. Yhä tärkeämpään rooliin on noussut henkisen hyvinvoinnin ja psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Tällä alueella työsuojeluvaltuutettu on aivan avainasemassa.
Hälytysmerkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, ovat esimerkiksi jatkuva kiireen tuntu, epäselvät vastuut, työyhteisön hiertävät konfliktit tai kohtuuttomaksi koettu työmäärä. Valtuutetun tehtävä on tuoda nämä havainnot esiin ja rohkaista avoimeen keskusteluun.
Mielenterveyden haasteet ovat vakava asia, ja niiden ennaltaehkäisy on yksi työsuojelun tärkeimmistä tehtävistä. Vuonna 2020 mielenterveyden häiriöt nousivat ensimmäistä kertaa yleisimmäksi syyksi ennenaikaiselle eläkkeelle Suomessa, ja vuosittain myönnetään lähes 20 000 uutta työkyvyttömyyseläkettä. Valtuutetun proaktiivinen työ on korvaamatonta tämän trendin kääntämisessä. Voit lukea lisää tutkimustuloksia henkisen työsuojelun merkityksestä.
Rakentavalla ja systemaattisella otteella työsuojeluvaltuutettu voi merkittävästi parantaa työpaikan turvallisuutta ja hyvinvointia niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla. Kyse on jatkuvasta prosessista, jossa pienilläkin teoilla on suuri vaikutus.
Mitä koulutusta ja osaamista työsuojeluvaltuutettu tarvitsee?
Työsuojeluvaltuutetun pesti on paljon muutakin kuin pelkkä luottamustehtävä – se on ennen kaikkea asiantuntijarooli. Hommassa pärjääminen vaatii aitoa paloa työolojen kehittämiseen, mutta pelkkä into ei yksin riitä. Ilman vankkaa osaamista ja ymmärrystä parhaatkin aikeet jäävät helposti puolitiehen.
Onneksi laki on tässä asiassa valtuutetun tukena. Työnantajalla on selkeä velvollisuus järjestää ja maksaa valtuutetun tarvitsema koulutus, joka antaa kunnon työkalut tehtävän hoitamiseen. Tämä koulutus tulee järjestää työajalla, eikä siitä saa koitua valtuutetulle mitään kuluja tai palkanmenetyksiä.
Peruskoulutus on kaiken A ja O
Homma lähtee yleensä liikkeelle työsuojeluvaltuutetun peruskurssista. Ajattele sitä vähän kuin ajokorttina tähän tehtävään: se opettaa työsuojelun "liikennesäännöt" ja antaa perusvalmiudet, joilla pääsee turvallisesti ja tehokkaasti vauhtiin.
Peruskurssilla pureudutaan olennaisimpiin asioihin, kuten:
Lainsäädäntö ja vastuut: Mitä laki oikeasti vaatii työturvallisuudesta? Kuka vastaa mistäkin – työnantaja, työntekijä vai valtuutettu?
Riskienarviointi: Miten työpaikan vaarat tunnistetaan systemaattisesti ennen kuin mitään sattuu?
Työsuojelun yhteistoiminta: Miten luodaan aitoa yhteistyötä johdon, henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa, jotta kaikki puhaltavat yhteen hiileen?
Fyysinen ja psyykkinen kuormitus: Miten ergonomia, melu tai kemikaalit vaikuttavat ihmiseen? Entä miten henkistä kuormitusta voidaan hallita?
Tämä peruspaketti on ehdottoman tärkeä pohja, jonka päälle kaikki muu osaaminen rakennetaan. Se varmistaa, että tuorekin valtuutettu ymmärtää roolinsa ja osaa tarttua toimeen heti alusta pitäen.
Jatkuva oppiminen on nykyaikaisen työsuojeluvaltuutetun tärkein työkalu. Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja uudet teknologiat, työnteon tavat ja riskit vaativat jatkuvaa osaamisen päivittämistä.
Erikoistumalla asiantuntijaksi
Peruskurssin jälkeen katse kannattaa suunnata oman työpaikan erityispiirteisiin. On selvää, että riskit ovat erilaisia eri aloilla. Teollisuudessa painitaan koneturvallisuuden ja kemikaalien parissa, kun taas toimistoympäristössä keskiöön nousevat ergonomia ja henkinen jaksaminen.
Valtuutetun kannattaakin syventää osaamistaan juuri niillä alueilla, jotka ovat oman työpaikan kannalta kriittisimpiä. Tarjolla on valtavasti jatkokoulutuksia esimerkiksi kemikaaliturvallisuudesta, sisäilma-asioista tai henkisestä työsuojelusta.
Kattava valikoima ammattipätevyyteen tähtääviä turvallisuuskoulutuksia auttaa rakentamaan juuri oikeanlaisen osaamispolun. Laadukas ja ajantasainen koulutus takaa, että työsuojeluvaltuutettu pysyy modernin työelämän haasteiden tasalla ja pystyy aidosti edistämään turvallisempaa työkulttuuria.
Usein kysytyt kysymykset työsuojeluvaltuutetusta
Työsuojeluvaltuutetun pesti herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä – niin työntekijöiden, esimiesten kuin tehtävään valittujenkin keskuudessa. Kokosimme tähän nippuun vastauksia yleisimpiin pohdintoihin, jotta roolin merkitys ja käytännön kuviot avautuisivat kaikille.
Kuinka paljon aikaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin on varattava?
Tämä on klassinen kysymys, johon laki ei anna yhtä ainoaa tuntivastausta. Sen sijaan laki velvoittaa työnantajaa antamaan valtuutetulle riittävästi palkallista vapautusta omasta perustyöstä, jotta tämä voi hoitaa tehtävänsä kunnolla.
Se, mitä "riittävästi" tarkoittaa käytännössä, riippuu täysin työpaikan luonteesta. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yrityksen koko, toimialan riskit ja meneillään olevat työsuojeluprojektit. Aivan ehdoton vähimmäisaika on neljä tuntia neljän viikon jaksossa, mutta esimerkiksi teollisuudessa tai rakennustyömaalla tarve voi olla moninkertainen.
Voiko työsuojeluvaltuutettu päättää asioista yksin?
Lyhyt vastaus on: ei voi. Työsuojeluvaltuutettu ei ole yksinäinen sheriffi, vaan ennen kaikkea työntekijöiden edustaja ja yhteistyön rakentaja. Hänen hommansa on kanavoida henkilöstön havainnot, osallistua asioiden suunnitteluun ja neuvotella ratkaisuista yhdessä työnantajan kanssa.
Valtuutetun tärkein työkalu ei ole käskyvalta, vaan perusteltu tieto ja rakentava vuoropuhelu. Tavoitteena on aina löytää yhteinen ymmärrys ja sopia toimenpiteistä yhdessä työsuojelupäällikön ja johdon kanssa.
Yksi poikkeus kuitenkin löytyy: valtuutetulla on oikeus keskeyttää työ, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Tämä on kuitenkin äärimmäinen keino.
Onko valtuutetun pakko olla ammattiliiton jäsen?
Ei ole. Työsuojeluvaltuutetun rooli on täysin riippumaton ammattiliiton jäsenyydestä. Kuka tahansa työpaikan työntekijä – johtoa lukuun ottamatta – voi asettua ehdolle ja tulla valituksi, oli hänellä liiton jäsenkirjaa tai ei.
Kaikkein tärkeintä on, että valitulla henkilöllä on työyhteisön vankka luottamus ja aito palo edistää kaikkien yhteistä turvallisuutta ja hyvinvointia.
Mitä eroa on työsuojeluvaltuutetulla ja työsuojelupäälliköllä?
Vaikka tittelit kuulostavat samankaltaisilta, roolit ovat täysin eri maailmoista. Itse asiassa he edustavat työsuojelun yhteistoiminnassa eri osapuolia. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä, ja hänet valitaan henkilöstön keskuudesta vaaleilla. Hänen rooliinsa kuuluu valvoa, osallistua ja neuvotella, ja hän on vastuussa edustamilleen työntekijöille. Työsuojelupäällikkö puolestaan edustaa työnantajaa, ja hänet nimeää tehtävään työnantaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja organisoida työsuojelutoimintaa, ja hän on vastuussa työnantajalle. Kun roolit ovat selvät, työsuojelu pysyy tasapainossa, ja molempien osapuolten näkemykset kuullaan varmasti.
Tarvitsetko organisaatioosi luotettavaa ja ammattitaitoista koulutuskumppania? Sec And Safe Solutions Oy tarjoaa kattavat turvallisuuskoulutukset, jotka antavat henkilöstöllesi valmiudet toimia turvallisesti ja vastuullisesti. Varmista pätevyydet kuntoon joustavasti ja tehokkaasti – tutustu palveluihimme osoitteessa https://secandsafe.fi/.
