Suomessa toimii viranomainen, jonka nimi on monelle tuttu, mutta jonka rooli ymmärretään usein väärin: työsuojeluviranomainen. Yksinkertaisesti sanottuna sen tehtävä on pitää huolta, että työpaikoilla on turvallista ja terveellistä tehdä töitä ja että pelisääntöjä noudatetaan. Se toimii osana Aluehallintovirastoja (AVI), ja sen perimmäisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja – siis varmistaa, että kaikki pääsevät työpäivän jälkeen ehjänä kotiin.
Mitä työsuojeluviranomainen todella tekee?
Moni ajattelee työsuojeluviranomaisen olevan vain tiukkapipoinen tarkastaja, joka ilmestyy yllättäen ovelle etsimään virheitä ja lätkimään sakkoja. Vaikka työpaikkojen valvonta onkin tärkeä osa viranomaisen työtä, tämä mielikuva on pahasti vanhentunut ja antaa aivan liian kapean kuvan kokonaisuudesta.
Todellisuudessa työsuojeluviranomainen on paljon muutakin. Se on asiantuntijaorganisaatio, joka ei ainoastaan valvo sääntöjen noudattamista, vaan toimii myös neuvonantajana ja kumppanina, joka auttaa yrityksiä rakentamaan parempaa ja turvallisempaa työarkea.
Toiminnan kolme kulmakiveä
Työsuojeluviranomaisen työ rakentuu kolmen toisiaan tukevan tehtävän varaan. Kun nämä ymmärtää, hahmottaa myös viranomaisen roolin paljon paremmin.
Valvonta: Tämä on se kaikkein tunnetuin osa-alue. Valvonta tarkoittaa käytännössä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia, joilla varmistetaan, että lait ja säädökset toteutuvat arjessa. Tarkastuksia tehdään niin ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan kuin myös työntekijöiden tai muiden tahojen tekemien ilmoitusten perusteella.
Ohjaus ja neuvonta: Tämä on usein se näkymättömämpi, mutta äärimmäisen tärkeä tehtävä. Viranomainen tarjoaa aktiivisesti apua ja tukea sekä työnantajille että työntekijöille. Jos et ole varma, miten jokin turvallisuusasia pitäisi hoitaa, voit kysyä neuvoa. Tavoitteena on auttaa työpaikkoja ymmärtämään velvoitteensa ja löytämään toimivia ratkaisuja.
Ennaltaehkäisy: Kaiken toiminnan ytimessä on ennaltaehkäisy. On paljon parempi estää vaaratilanne etukäteen kuin selvitellä sen seurauksia jälkikäteen. Tähän kuuluu esimerkiksi tiedon jakaminen riskeistä, erilaisten kampanjoiden järjestäminen ja tiivis yhteistyö työelämän eri osapuolten kanssa turvallisuuskulttuurin parantamiseksi.
Voisit ajatella työsuojeluviranomaista vähän kuin palomestarina. Hän ei ainoastaan sammuta jo syttyneitä tulipaloja (valvonta), vaan myös neuvoo palovaroittimien sijoittelussa (ohjaus) ja kiertää kouluissa opettamassa paloturvallisuudesta (ennaltaehkäisy).
Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten nämä kolme roolia näkyvät käytännön työssä.
Työsuojeluviranomaisen roolit käytännössä
Numerotkin puhuvat puolestaan. Suomen noin 250 000 työpaikalle tehtiin taannoin vuoden aikana yhteensä noin 20 600 tarkastusta. Näiden käyntien aikana annettiin lähes 42 000 toimintaohjetta asioiden saattamiseksi kuntoon. Vakavimmissa laiminlyönneissä tehtiin lähes 400 tutkintapyyntöä poliisille. Voit perehtyä lukuihin tarkemmin Tyosuojelu.fi-sivuston valvonnan tilastoissa.
Tämä korostaa sitä, miten tärkeää on hoitaa perusasiat kuntoon omatoimisesti. Ajan tasalla oleva Työturvallisuuskortti, säännöllisesti kerrattu ensiapukoulutus ja kunnollinen perehdytys eivät ole vain lain vaatimaa paperityötä, vaan paras tapa rakentaa turvallista työympäristöä ja välttää turhat viranomaistoimet.
Miten työsuojelutarkastukseen kannattaa valmistautua?
Moni jännittää työsuojelutarkastusta turhaan. Sen sijaan, että näkisit sen uhkana tai kokeena, ajattele sitä mahdollisuutena: saat ulkopuolisen ammattilaisen arvion työpaikkasi turvallisuudesta ja varmistuksen siitä, että arjen käytännöt ovat kunnossa. Tavoitteena ei ole virheiden etsiminen, vaan yhteisen työympäristön parantaminen.
Hyvä valmistautuminen tekee tarkastuksesta sujuvan ja rakentavan keskustelun. Yleensä työsuojeluviranomainen ilmoittaa tulostaan etukäteen, jolloin ehdit hyvin koota tarvittavat paperit ja käydä läpi keskeiset asiat.
Tarkastuksessa korostuvat työsuojeluviranomaisen kolme perusroolia: valvonta, ohjaus ja ennaltaehkäisy.
Vaikka valvonta on se näkyvin osa-alue, toiminnan ytimessä ovat nimenomaan ohjaus ja tapaturmien ennaltaehkäisy.
Tärkeimmät asiakirjat esille
Tarkastaja haluaa tyypillisesti nähdä työpaikan keskeiset työsuojeluasiakirjat. Kun ne ovat helposti saatavilla ja ajan tasalla, viestität heti, että turvallisuusasiat otetaan teillä vakavasti.
Varmista, että ainakin nämä dokumentit ovat kunnossa:
Riskienarviointi: Tämä on kaiken A ja O. Sen täytyy olla ajantasainen ja kattaa kaikki työpaikan tunnistetut vaaratekijät sekä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Jos kaipaat syvempää tietoa, tutustu kattavaan oppaaseemme riskien arvioinnista työpaikalla.
Työterveyshuoltosopimus: Onhan sopimus voimassa ja sen sisältö räätälöity juuri teidän työpaikkanne tarpeisiin?
Perehdytysaineisto: Pystytkö osoittamaan, että jokainen työntekijä – uudet tulokkaat ja vuokratyöntekijät mukaan lukien – on perehdytetty kunnolla työhönsä ja turvallisuusohjeisiin?
Pätevyystodistukset: Kerää valmiiksi todistukset vaadittavista pätevyyksistä, kuten Työturvallisuuskortit, tulityökortit ja muut ammattipätevyydet.
Dokumentaation merkitys korostuu erityisesti aloilla, joilla käytetään paljon alihankintaa tai ulkomaista työvoimaa. Työsuojeluviranomainen valvoo aktiivisesti, että työehdot ovat reilut kaikille Suomessa työskenteleville. Viranomainen käsittelee vuosittain yli 21 000 ilmoitusta ulkomailta lähetetyistä työntekijöistä, jotka saapuvat lähes 50 eri maasta.
Muista, että tarkastuksen perimmäinen tavoite ei ole pilkunviilaus, vaan sen varmistaminen, että työpaikalla on olemassa järjestelmällinen tapa huolehtia turvallisuudesta. Asiakirjat ovat vain yksi tapa osoittaa tämä.
Miten toimia tarkastuksen aikana ja sen jälkeen?
Itse tarkastustilanteessa tärkeintä on avoin ja rehellinen asenne. Vastaa tarkastajan kysymyksiin suoraan ja kysy itse, jos jokin asia mietityttää. Kierrä tarkastajan kanssa työpaikalla ja selitä, miten turvallisuusasiat on käytännössä hoidettu.
Tarkastuksen päätteeksi saatte tarkastuskertomuksen. Siihen on kirjattu havaitut puutteet ja velvoitteet, joilla ne tulee korjata. Raportti sisältää usein toimintaohjeita tai kehotuksia, joille on asetettu selkeä aikaraja. Suhtaudu näihin konkreettisina parannusehdotuksina. Laadi niiden pohjalta selkeä suunnitelma ja huolehdi, että toimenpiteet tehdään annetussa ajassa.
Mitä tapahtuu, jos velvoitteita laiminlyödään?
Työsuojeluvelvoitteiden laiminlyönti ei ole mikään abstrakti käsite, vaan se näkyy karulla tavalla työpaikan arjessa – vaaratilanteina, tapaturmina ja pahimmillaan jopa pahempana. On kuitenkin hyvä muistaa, että työsuojeluviranomaisen ensisijainen tavoite ei ole rankaiseminen, vaan ohjata toimintaa kestävästi turvallisemmille urille.
Seuraukset etenevät asteittain. Kaikki riippuu siitä, kuinka vakavasta puutteesta on kyse ja miten hanakasti työnantaja ryhtyy korjaamaan tilannetta. Prosessi on siis ennen kaikkea ohjaava.
Toimintaohjeesta pakkokeinoihin
Yleensä prosessi käynnistyy kevyimmällä mahdollisella tavalla. Yleisin seuraamus havaitusta puutteesta on toimintaohje. Tämä on käytännössä kirjallinen huomautus, joka kertoo selkeästi, mikä mättää ja miten asia pitäisi laittaa kuntoon. Toimintaohje on luonteeltaan neuvova eikä sido lainvoimaisesti, mutta sen sivuuttaminen johtaa väistämättä järeämpiin toimiin.
Jos toimintaohje ei tehoa, viranomainen voi antaa kehotuksen. Nyt ollaan jo vakavammalla maaperällä. Kehotus on velvoittava, ja siihen on liitetty selkeä määräaika, johon mennessä epäkohta on korjattava.
Viimeisenä keinona työkalupakista löytyvät pakkokeinot. Näihin turvaudutaan, kun laiminlyönti on vakava, toistuva tai aiemmat ohjeet ovat kaikuneet kuuroille korville.
Uhkasakko: Työnantaja velvoitetaan korjaamaan puute sakon uhalla. Jos hommaa ei hoideta määräaikaan mennessä, sakko lankeaa maksettavaksi.
Työn keskeyttäminen: Tämä on järein toimi. Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojelutarkastaja voi määrätä työn seis välittömästi.
On tärkeää ymmärtää, että valtaosa viranomaisen toimenpiteistä on täysin vältettävissä. Ne ovat lähes aina seurausta siitä, että järjestelmällinen turvallisuustyö – kuten riskienarviointi ja kunnollinen perehdytys – on jäänyt tekemättä.
Tyypilliset kompastuskivet ja niiden seuraukset
Tarkastuskäynneillä tietyt puutteet toistuvat vuodesta toiseen. Kun nämä yleisimmät sudenkuopat tunnistaa, on helpompi keskittää omat ennaltaehkäisevät toimet juuri oikeisiin asioihin.
Yleisimpiä syitä viranomaisen puuttumiselle ovat:
Puutteellinen riskienarviointi: Joko sitä ei ole tehty lainkaan tai sitten se on vanhentunut mappi, joka ei vastaa työpaikan todellisia oloja.
Riittämätön perehdytys: Uudet työntekijät, kesätyöntekijät tai vuokratyövoima on päästetty hommiin ilman kunnollista opastusta työhön ja sen vaaroihin.
Pätevyyksien puuttuminen: Työntekijöiltä uupuu lain tai tilaajan vaatimia pätevyyksiä, kuten Työturvallisuuskortti tai tulityölupa.
Henkilönsuojainten käytön laiminlyönti: Suojaimia ei joko ole hankittu tai niiden käyttöä ei valvota riittävästi.
Karut luvut kertovat omaa kieltään: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan Suomessa sattuu vuosittain yli 115 000 työtapaturmaa. Näistä vakavimpia tapauksia päätyy työsuojeluviranomaisen tutkittavaksi satoja. Tämä osoittaa, että ennaltaehkäisevälle työlle on jatkuva ja huutava tarve.
Laiminlyönnit eivät ainoastaan lisää tapaturmariskiä, vaan ne kielivät usein laajemmasta ongelmasta yrityksen turvallisuuskulttuurissa. Paras tapa välttää ongelmat onkin varmistaa, että ymmärrys työnantajan velvoitteista on ajan tasalla. Voit syventää tietämystäsi lukemalla lisää työnantajan vastuista ja velvollisuuksista kertovasta artikkelistamme. Jatkuva koulutus ja selkeät toimintatavat ovat avainasemassa.
Miten rakennat kestävän turvallisuuskulttuurin
Todellinen muutos työpaikan turvallisuudessa ei synny sääntöjen tai viranomaismääräysten pakottamana. Se kasvaa sisältäpäin – aidosta ja jaetusta sitoutumisesta, jota kutsumme turvallisuuskulttuuriksi. Kyseessä ei ole mikään projekti, jolla olisi alku ja loppu, vaan jatkuva prosessi. Sen tavoitteena on, että turvallisuus muuttuu raskaasta velvollisuudesta luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä tekemistä ja päätöksiä.
Vahva turvallisuuskulttuuri on paras vakuutus tapaturmia vastaan. Se on myös selkein viesti siitä, että organisaatio oikeasti välittää ihmisistään. Samalla se on tehokkain tapa varmistaa, ettei työsuojeluviranomainen joudu puuttumaan toimintaan laiminlyöntien takia.
Johto näyttää esimerkkiä
Kaikki lähtee aina huipulta. Jos johto puhuu turvallisuudesta vain juhlapuheissa, mutta arjen päätöksissä aikataulut ja kustannukset jyräävät aina yli, viesti on kaikille selvä: turvallisuus on toissijaista. Aito sitoutuminen näkyy tekoina, ei sanoina.
Johdon on näytettävä, että turvallisuuteen investoidaan oikeasti aikaa ja rahaa. Tämä tarkoittaa osallistumista turvallisuuskierroksille, kunnollisten suojavarusteiden hankkimista ja ennen kaikkea riittävien resurssien osoittamista koulutukseen.
Turvallisuuskulttuuri on kuin puutarha. Se ei kasva itsestään, vaan vaatii jatkuvaa hoitoa, kitkemistä ja oikeanlaista ravinnetta. Johto on puutarhuri, jonka esimerkki näyttää, miten tärkeää sen kukoistus on kaikille.
Selkeästi määritelty työsuojeluorganisaatio, jolla on johdon vankkumaton tuki takanaan, on kaiken perusta. Aiheesta voit lukea lisää oppaastamme, joka pureutuu syvemmälle siihen, miten toimiva työsuojeluorganisaatio rakennetaan.
Selkeät vastuut ja kaikkien osallistaminen
Turvallisuus ei ole vain työsuojelupäällikön tai HSEQ-vastaavan hommaa. Se kuuluu jokaiselle. Vastuiden on oltava kristallinkirkkaat organisaation jokaisella tasolla, johdosta aina yksittäiseen tekijään saakka.
Jokaisen pitää tietää, mitä häneltä odotetaan ja kenen puoleen kääntyä turvallisuusasioissa. Tämä vaatii avointa ilmapiiriä, jossa turvallisuushavaintojen tekeminen ja epäkohdista ilmoittaminen on helppoa ja jopa kannustettua.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat:
Säännölliset riskienarvioinnit: Työntekijöiden ottaminen mukaan riskien tunnistamiseen on elintärkeää. Hehän tuntevat oman työnsä ja sen vaarat parhaiten.
Toimiva havaintojärjestelmä: Luo helppo ja matalan kynnyksen kanava ilmoittaa vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista ilman pelkoa syyttelystä.
Havaintoihin reagoiminen: Varmista, että jokaiseen ilmoitukseen reagoidaan. Viesti tehdyistä korjauksista avoimesti – se osoittaa, että ilmoituksilla on merkitystä.
Alla oleva muistilista kokoaa yhteen keskeiset käytännön toimet, joilla HSEQ-vastaavat ja esihenkilöt voivat lähteä rakentamaan ja vahvistamaan työpaikan turvallisuuskulttuuria.
Koulutus on investointi, ei kulu
Turvallisuuskulttuurin ytimessä on osaaminen. Kun työntekijä ymmärtää työnsä riskit ja osaa toimia oikein, hänestä tulee aktiivinen ja korvaamaton osa turvallisuusketjua. Koulutus ei ole kuluerä, vaan yksi parhaista investoinneista ihmisiin ja liiketoiminnan jatkuvuuteen.
Hyvä ja käytännönläheinen koulutus muokkaa paitsi taitoja myös asenteita. Kun ymmärrys kasvaa, sitoutuminen syvenee. Oikeanlaiset koulutukset antavat konkreettiset työkalut niin arjen riskienhallintaan kuin yllättäviin hätätilanteisiin.
Koulutusten vankka kivijalka rakentuu usein näistä elementeistä:
Työturvallisuuskortti: Antaa kaikille yhteiset perustiedot ja -taidot työpaikan vaaroista ja turvallisista työtavoista. Monilla aloilla se on jo itsestäänselvä pääsylippu työmaille.
Ensiapukoulutus: Varmistaa, että työpaikalla on riittävä valmius ja osaaminen auttaa, kun jotain sattuu. EA1- tai hätäensiapukoulutus antaa elintärkeitä taitoja ja itseluottamusta toimia tositilanteessa.
Alkusammutuskoulutus (AS1): Opastaa, miten toimia palon sattuessa – turvallisesti ja tehokkaasti, jotta isommilta vahingoilta vältytään.
Panostamalla näihin ja muihin ammattipätevyyksiin yritys osoittaa konkreettisesti, että se välittää henkilöstöstään. Se on vahvin mahdollinen viesti sitoutumisesta ympäristöön, jossa jokainen voi työskennellä turvallisesti.
Milloin työsuojeluviranomaiseen kannattaa ottaa yhteyttä?
Moni mieltää yhteydenoton työsuojeluviranomaiseen vasta viimeiseksi oljenkorreksi – sellaiseksi toimenpiteeksi, johon tartutaan, kun jotain on jo mennyt pahasti vikaan. Tämä on kuitenkin vanhanaikainen ja turhan kapea näkemys.
Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä viranomaisen kanssa ei ole merkki ongelmista, vaan päinvastoin: se kertoo vastuullisesta ja ennakoivasta turvallisuusjohtamisesta. Kynnystä yhteydenottoon ei siis kannata pitää turhan korkealla. On tilanteita, joissa laki velvoittaa ilmoituksen tekemiseen, mutta on myös lukuisia muita hetkiä, jolloin työsuojeluviranomainen voi toimia neuvovana kumppanina.
Kun ilmoitus on lakisääteinen velvollisuus
Tietyissä tilanteissa laki ei jätä sijaa harkinnalle, vaan velvoittaa työnantajaa ilmoittamaan asiasta työsuojeluviranomaiselle viipymättä. Näiden velvoitteiden tunteminen on aivan keskeinen osa työnantajan vastuuta, ja laiminlyönnistä voi seurata ikäviä seuraamuksia.
Hoida ilmoitus kuntoon ainakin näissä tapauksissa:
Vakava työtapaturma: Jos työpaikalla sattuu tapaturma, joka johtaa kuolemaan tai aiheuttaa vaikean, pysyvän vamman, ilmoitus on tehtävä heti. Soitto hätäkeskukseen käynnistää prosessin, mutta muista ilmoittaa asiasta erikseen myös poliisille ja työsuojeluviranomaiselle.
Ulkomaisen työvoiman käyttö: Kun yrityksesi käyttää lähetettyjä työntekijöitä, sinun tulee tehdä siitä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Tämä koskee niin alihankintaa kuin yritysryhmän sisäisiä siirtojakin.
Tietyt ammattitaudit: Kun lääkäri toteaa työntekijällä ammattitaudin tai muun työstä johtuvan sairauden, hän tekee siitä ilmoituksen, joka päätyy myös viranomaisen tietoon.
Vaikka pakolliset ilmoitukset liittyvätkin usein raskaisiin ja ikäviin tapahtumiin, niiden perimmäinen tarkoitus on ennaltaehkäisy. Tapaturmien tutkinta auttaa ymmärtämään syitä ja seurauksia, jotta vastaavat onnettomuudet voidaan estää tulevaisuudessa muillakin työpaikoilla.
Kun kaipaat neuvoa ja ohjausta
Pakollisten ilmoitusten lisäksi on valtavasti tilanteita, joissa viranomaisen asiantuntemusta kannattaa hyödyntää jo ennakkoon. Työsuojeluviranomainen tarjoaa maksutonta neuvontaa ja ohjausta niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Älä epäröi käyttää sitä.
Tällaisia hetkiä voivat olla esimerkiksi:
Lainsäädännön tulkinta: Oletko epävarma, miten jokin uusi asetus tai vanha lakipykälä soveltuu juuri teidän työhöhönne? Soita ja kysy. On paljon fiksumpaa selvittää asia etukäteen kuin toimia tietämättään väärin.
Riskienarvioinnin pulmatilanteet: Onko työssänne ilmennyt täysin uudenlainen riski, tai etkö ole varma, miten jokin vaaratekijä pitäisi saada hallintaan? Viranomainen voi antaa hyviä näkemyksiä ja ohjata oikeiden käytäntöjen äärelle.
Uudet työvälineet tai -menetelmät: Kun otatte käyttöön uutta teknologiaa, outoja kemikaaleja tai mullistatte toimintatapojanne, voi olla viisasta sparrata viranomaisen kanssa mahdollisista työsuojelunäkökulmista.
Aktiivinen yhteydenotto näyttää ulospäin, että yrityksenne ottaa turvallisuuden vakavasti ja haluaa aidosti toimia oikein. Se on merkki kypsyydestä ja halusta kehittyä.
Usein kysytyt kysymykset työsuojeluviranomaisesta
Työsuojeluviranomaisen toimintaan liittyy monenlaisia kysymyksiä ja joskus myös vääriä käsityksiä. Kokosimme tähän nippuun vastauksia yleisimpiin pulmiin, jotka askarruttavat niin työnantajia, esihenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Tavoitteena on antaa selkeitä ja suoraviivaisia vastauksia arjen tilanteisiin.
Voiko työsuojeluviranomainen tulla yllättäen?
Kyllä voi. Vaikka useimmiten työsuojeluviranomainen ilmoittaa tarkastuksesta etukäteen, sillä on täysi oikeus tehdä myös ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia. Yllätyskäyntejä tehdään tyypillisesti silloin, kun on syytä epäillä vakavaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle, tai kun selvitetään esimerkiksi työntekijän tekemää ilmoitusta epäkohdista.
Tämä korostaa jatkuvan valmiuden merkitystä. Kun turvallisuusasiat, kuten riskienarviointi ja pätevyydet, ovat aina kunnossa, ei yllätystarkastus aiheuta ylimääräistä päänvaivaa.
Maksaako viranomaisen neuvonta?
Ei maksa. Yksi tärkeimmistä, mutta usein alihyödynnetyistä, palveluista on maksuton neuvonta. Voit aivan hyvin soittaa tai laittaa sähköpostia viranomaiselle ja kysyä apua vaikkapa lainsäädännön tulkintaan tai uusien työmenetelmien turvallisuusvaatimuksiin.
Neuvonnan hyödyntäminen ennaltaehkäisevästi on erittäin fiksua. Se on kustannustehokas tapa varmistaa, että toiminta on lainmukaista, ja välttää mahdolliset murheet tulevaisuudessa.
Kuka voi tehdä ilmoituksen työsuojeluviranomaiselle?
Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen havaitsemistaan puutteista työpaikan turvallisuudessa. Yleensä ilmoituksen tekee työntekijä, mutta sen voi tehdä myös luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai jopa työpaikalla asioinut henkilö. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä, ja viranomainen ei koskaan paljasta ilmoittajan henkilöllisyyttä työnantajalle.
On kuitenkin hyvä muistaa, että ensisijainen reitti on aina yrittää hoitaa asia kuntoon työpaikan sisällä, esimerkiksi oman esihenkilön tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Viranomaisilmoitus on se viimeinen oljenkorsi, kun sisäiset yritykset eivät tuota tulosta.
Tärkeä muistutus: Työnantaja ei saa kohdella epäsuotuisasti työntekijää, joka on ollut yhteydessä työsuojeluviranomaiseen. Se on lailla kiellettyä ja katsotaan syrjinnäksi.
Onko Työturvallisuuskortti pakollinen?
Työturvallisuuskortti ei ole suoraan laissa säädetty pakolliseksi. Käytännössä se on kuitenkin muodostunut monilla aloilla, erityisesti yhteisillä rakennustyömailla ja teollisuudessa, ehdottomaksi vaatimukseksi. Tilaajayritykset edellyttävät sitä usein sopimusehdoissaan kaikilta alueella työskenteleviltä, myös alihankkijoiden väeltä.
Kortin suorittaminen onkin erinomainen tapa osoittaa sitoutumista turvallisuuteen ja varmistaa, että portit aukeavat työkohteisiin. Koulutus antaa perustiedot yhteisen työpaikan vaaroista ja turvallisista toimintatavoista, mikä pienentää tapaturmariskiä ja on aivan keskeinen osa ennaltaehkäisevää työsuojelua.
Tarvitsetko Työturvallisuuskortin, ensiapukoulutuksen tai muun ammattipätevyyden? Sec And Safe Solutions Oy tarjoaa laadukkaita ja käytännönläheisiä turvallisuuskoulutuksia joustavasti ympäri Suomen. Varmista, että tiimisi osaaminen ja pätevyydet ovat ajan tasalla. Tutustu koulutustarjontaamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa https://secandsafe.fi/.
